Skip to main content

Tiedonhaun opas teekkareille

Teknillisten yliopistokirjastojen yhteinen tiedonhaun opas teekkareille

Yleistä tiedonlähteiden arvioinnista

Tutkimustyössä lähdekriittisyys on tärkeää, oli sitten kyse tiedon luotettavuudesta, sisällöstä tai relevanssista. Etenkin internet-aineistojen kohdalla on tärkeää pysyä valppaana, koska julkaisuja ei arvioi tai valvo mikään ulkopuolinen taho. Yliopistokirjastoihin hankitut elektroniset aineistot (e-kirjat, artikkeli- ja viitetietokannat, sanakirjat) ovat yleensä aina tietyt peruskriteerit täyttäviä, laadukkaita aineistoja, mutta se ei poista opiskelijan omaa vastuuta tiedon kriittisessä arvioinnissa.

Lisäksi on hyvä muistaa, että toisen käden lainaaminen ei ole suotavaa – pyri aina hankkimaan käsiisi alkuperäinen tiedonlähde (primäärilähde), äläkä viittaa toisen tutkimukseen aiheesta kertovan artikkelin kautta (toisen käden lähde). Älä siis viittaa esim. diplomityössä löytämääsi artikkeliin diplomityön kautta, vaan käytä itse artikkelia lähteenä.

Internet-lähteistä

Internetin hakukoneiden (esim. Google tai Google Scholar) kanssa tulee noudattaa erittäin suurta varovaisuutta, koska aineiston oikeellisuutta ja luotettavuutta ei tarkista kolmas osapuoli, kuten julkaisija tai vertaisarvostelija. Suosittelemmekin aina vaativissa tieodnhakutehtävissä turvautumaan ensisijaisesti oman yliopistosi tarjoamiin aineistoihin.

Mikäli haluat käyttää myös Google Scholaria tiedonhaussa, suosittelemme tarkistamaan asetuksista, että pääset myös sen kautta oman korkeakoulusi tarjoamiin aineistoihin. Yliopiston verkossa Google Scholarin hakutulokset tarjoavat yleensä suoran yhteyden elektroniseen kokotekstiin, jos se on saatavilla (esim. "Full text - TUT" tai "FullText:sfx@Aalto"). Jos haluat linkitykset näkymään myös yliopiston ulkopuolella, hae Scholarin asetuksista kohta "Kirjastolinkit", kirjoita hakuun oma yliopistosi, rastita se ja tallenna. 

Tieteellisen ja populaarin lähteen ero

Kun teet tutkimusta, suurin osa käyttämistäsi lähteistä tulisi olla tieteellisiä, ja siksi on tärkeää osata erottaa toisestaan tieteellinen julkaisu ja populaari julkaisu. Populaareja julkaisuja kutsutaan usein aikakauslehdiksi ("magazine") ja tieteellisiä julkaisuja tieteellisiksi lehdiksi (”journal”). Populaareihin julkaisuihin luetaan myös sanomalehdet ("newspaper") ja ammattilehdet ("trade journal"). Tekniikan aloilla ammattilehdet välittävät yleensä käytännön tietoa alan ammattilaisille.

Useimmiten tutkimustyössä voi viitata jonkin verran populaarisiin lähteisiin, mutta tutkimus ei saa rakentua pelkästään ei-tieteellisen tiedon varaan.

Tieteellinen julkaisu sisältää tutkijoiden tuottamaan syvällistä tutkimukseen perustuvaa tietoa, ja se seuraa tiettyjä muodollisia konventioita (tästä kuviosta löydät olennaisimpia asioita, mistä tieteellisen artikkelin tunnistaa: Anatomy of a Scholarly Article).

Tieteellinen artikkeli on aina vertaisarvioitu (peer-reviewed), eli aiheen asiantuntijat ovat arvioineet artikkelin sisällön, metodit ja rakenteet ennen artikkelin hyväksymistä julkaistavaksi. Vertaisarviointimenettely tapahtuu usein anonyymisti puolueettomuuden takaamiseksi.

Tieteellisessä julkaisussa tekijän affiliaatio ja asema on kerrottu, ja tekijä on usein tietyn alan tutkija tai asiantuntija. Tieteellisessä artikkelissa on myös käytettävä lähteitä, ja lähteet on merkittävä asianmukaisesti sekä tekstin sisäisiin viitteisiin, tekstiviitteisiin että lähdeluetteloon.

Tiedonlähteiden arviointikriteereitä

Luotettavuus

Luotettavuuden arvioinnista on hyvä lähteä liikkeelle tiedon tuottajasta ja tekijästä – jos näitä ei löydy, tai ne eivät ole mistään tunnetusta luotettavasta asiantuntijalähteestä, saattaa tietokin olla epäluotettavaa. Myös tiedon todennettavuus on tärkeä kriteeri, kun puhutaan validiteetista: onko tieto tutkittua ja objektiivista, onko siinä käytetty asianmukaisia lähteitä, onko tieto vertaisarvioitua? Esittääkö julkaisu tutkittuja faktoja vai subjektiivisia mielipiteitä?

Esimerkki: Kaikki tieteellisiltä vaikuttavat julkaisut eivät noudata tieteellisen julkaisemisen periaatteita, kuten vertaisarviointia. Esimerkiksi Julkaisufoorumi-luokitus käyttää apunaan University of Colorado Denverissä kirjastonhoitajana työskentelevän professori Jeffrey Beallin koostamaa listaa, jolle hän on koonnut tieteen hyviä käytäntöjä rikkovien tiedekustantajien ja -lehtien nimiä. Hän käyttää tällaisesta toiminnasta nimitystä ”predatory open-access”, eikä suosittele niihin viittaamista.

Sisältö

Sisällön kohdalla on hyvä pysähtyä pohtimaan tiedon laajuutta, kattavuutta ja yksityiskohtaisuutta sekä tekijän päämääriä ja julkaisun kohderyhmää. Tieteelliset julkaisut ovat lähes poikkeuksetta tutkijoiden toisille tutkijoille sekä opiskelijoille tuottamia tekstejä, jotka noudattavat tiettyjä sovittuja käytänteitä.

Esimerkki: Kaupallisen tahon rahoittamaan tutkimukseen on syytä suhtautua kriittisesti, koska rahoittajan odotukset saattavat vaikuttaa lopputuloksiin. Myös uutisessa siteraattuun tutkimustulokseen ei pidä luottaa, vaan aina kannattaa pyrkiä tutustumaan alkuperäiseen tutkimukseen.

Relevanssi

Relevanssin kohdalla keskeiseksi kysymykseksi nousee tiedon hyödyllisyys mm. tiedon tuoreuden tai näkökulman kannalta. 

Esimerkki: Jos etsit uusinta mahdollista tietoa, tekniikan aloilla uusin tieto löytyy usein alan konferenssijulkaisuista. Jos aiheena on historiallinen tutkimus tai jos teet kirjallisuuskatsausta, vanhempikin tutkimus on relevanttia.

 

Tieteellisten lehtien (journals) laadun arviointivälineitä

Tutustu lehtien Julkaisufoorumi-luokituksiin (JUFO-luokitus) - Selaa JUFO-tietokantaa

Julkaisufoorumi (JUFO) on kaikki tieteenalat kattava tasoluokitus erityyppisille julkaisukanaville: tieteellisille lehdille, konferensseille ja kirjakustantajille. Luokiteltuja tieteellisiä lehtiä tietokannassa on yli 25 000 ja kirjakustantajia noin 2 000. Luokituksessa on kolme tasoa: 1 = perustaso, 2 = johtava taso, 3 = korkein taso. Lue lisää arviointikriteereistä.

Tutustu Impact Factor (IF) -luokitukseen - Selaa Journal Citation Reports (JCR) -tietokantaa oman yliopistosi tarjoaman yhteyden kautta.

Impact Factor (IF) eli lehden vaikuttavuuskerroin kertoo, kuinka monta kertaa tietyn lehden artikkeleihin keskimäärin viitataan tietyn ajanjakson aikana. Journal Citation Reports (JCR) -tietokanta sisältää vaikuttavuuskertoimen sekä kahden että viiden vuoden ajanjaksolta. JCR-tietokanta sisältää kaksi osiota: JCR Science Edition (sis. tiedon 8 000:sta lehdestä) sekä JCR Social Sciences Edition (sis. tiedon 2 600:sta lehdestä).

Onko artikkeli vertaisarvioitu? - Selaa Ulrichsweb-tietokantaa oman yliopistosi tarjoaman yhteyden kautta.

Ulrichsweb Serials Directory -tietokanta sisältää tiedot noin 300 000:sta lehdestä. -symboli osoittaa, että lehti on vertaisarvioitu.