Skip to main content

Tiedonhaun opas teekkareille

Teknillisten yliopistokirjastojen yhteinen tiedonhaun opas teekkareille

Tiedonhaun valmistelu

Systemaattinen tiedonhaku alkaa aiheen haltuunotolla; täytyy olla ajatus siitä, mistä aiheesta ja mitä tietoa haluaa hakea. Tarvitaanko esimerkiksi artikkeleita, tilastoja vai virallistietoa. Tiedontarve määrittää luonnollisesti sen, mitä tiedonlähteitä käytetään. Tiedonhaun aiheen jäsentämisen kautta täsmentyy, minkälaista tietoa tarvitaan. Haettava aihe jaetaan osiin ja näitä osia kuvataan hakusanoin. Tärkeä vaihe tiedonhakuprosessissa on myös tutkimusalueen käsitteistöön ja terminologiaan tutustuminen.

Aiheen jäsentäminen

Aiheen jäsentäminen käsitteiksi ja näkökulman tarkentaminen tiedonhaun alkuvaiheessa helpottaa tiedon löytymistä. Käsitteistä voidaan tehdä esimerkiksi miellekartta tai käsitekarttaAiheen jäsentämisen avuksi kannattaa tutustua haun aihetta käsittelevään yleistietoon: alan perusteokset, hakuteokset, Wikipedia, Google, jne.

Aihetta jäsennettäessä kannattaa miettiä vastauksia esim. seuraaviin kysymyksiin:

Mihin tarkoitukseen tietoa tarvitaan - miten laajasta tehtävästä on kyse? Haetaanko esimerkiksi vain tiettyä faktatietoa vai aineistoa tutkielmaa tai opinnäytettä varten. Tiedontarpeen laajuus on olennainen kysymys mm. käytettävien hakutapojen ja tiedonlähteiden valinnan kannalta.
Mihin kysymyksiin hankittavan tiedon tulisi vastata? Mitkä asiat ovat aiheen kannalta keskeisimpiä, mikä on asian ydin?
Mistä näkökulmasta aihetta lähestytään, eli miten aihetta rajataan? Näkökulman määrittäminen auttaa hakusanojen valintaa. Näkökulman määrittämisen lisäksi aihetta voidaan rajata mm. ajan perusteella.
Mihin laajempaan/suppeampaan kokonaisuuteen aihe kuuluu? Laajempien ja suppeampien asiayhteyksien selvittäminen auttaa hakujen tarkentamista tai laajentamista. Kannattaa myös selvittää millaisia kysymyksiä aiheen piirissä on aiemmin käsitelty. Aiemmat tutkimukset tuloksineen voivat tuoda esiin mielenkiintoisia näkökohtia ja jatkokysymyksiä.
Tarvitaanko yleistietoa vai tieteellistä tietoa? Tiedontarve määrittää: esimerkiksi harrastuksien kohdalla riittää yleensä yleistieto, opinnoissa tarvitaan tieteellistä tietoa.
Mitä aiheesta tiedetään jo ennalta?

 

Alustava tutustuminen aihepiiriin auttaa mm. näkökulman valinnassa. Esimerkiksi opinnäytetyötä tehdessä tarvitaan näkemys aihepiirin kirjallisuudesta, jotta tiedettäisiin mitkä ongelmat sopisivat parhaiten tutkittavaksi.

Minkä ikäistä tietoa tarvitaan?

 

Onko aihepiiri nopeasti muuttuvaa ja kehittyvää (= nopeasti vanhentuvaa) -> tällöin vain uudempi tieto kelpaa.

 

On myös hyvin todennäköistä, että tiedonhaun avulla ei löydy sellaisia dokumentteja, jotka yksinään vastaisivat kysymyksiin täydellisesti. On osattava katsoa, millaisia tietoja eri dokumenteista voitaisiin käyttää hyväksi eli millaisista palasista kokonaisuus voisi muodostua. Eri lähteistä tulevan tiedon yhdistely ja vertailu on oleellinen osa tutkimusta.

 

Orientoiva haku

Orientoiva tiedonhankinta liittyy itselle vieraaseen aiheeseen tutustumiseen. Tiedonlähteinä voivat olla esim. sanomalehdet, aikakauslehdet, televisio, internet, keskusteluryhmät, tietosanakirjat, Google, Wikipedia jne. Näiden avulla saadaan esiymmärrystä selvitettävään aiheeseen. Samoja lähteitä voidaan hyödyntää etsittäessä hakusanoja tietokantahakuja varten. Alustavia tiedonhakuja kannattaa tehdä useista tietokannoista, joista joko löytyy erityyppisten dokumenttien viitetietoja tai joiden avulla pääsee käsiksi varsinaisiin julkaisuihin. Näin saa hyviä vihjeitä siitä, mistä eri näkökulmista aihetta on käsitelty ja mitkä tiedonlähteet soveltuvat parhaiten omaan tiedontarpeeseen. Tarkempaa ja systemaattisempaa tiedonhakua varten poimitaan alustavien hakujen avulla löytyneistä relevanteista lähteistä lisää aihetta kuvaavia termejä; termejä, joita aihespesialistit ja tietokannan sisällönkuvailijat käyttävät.