Skip to main content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Tiedonhankinta

Keskusteleva kirjoitustyyli

Tieteellinen argumentointi perustuu ilmiön vaihtoehtoisten selitysten pohdintaan tai tutkimusaineiston tarjoamaan näyttöön. Tieteellinen argumentointi nojaa olennaisesti keskusteluun muiden aihetta käsittelevien lähteiden kanssa. Lähdeviitteiden merkitseminen on tällöin muistettava niin tekijänoikeuksien kuin hyvän tieteellisen käytännönkin noudattamiseksi.

Kun kirjoitat tieteellistä tekstiä, muista ettei mitään tekstin ratkaisua ei ole syytä jättää perustelematta. Tutkimuksen tavoitteet, tutkimusmenetelmät, aineisto, varsinainen analyysi ja päätelmät vaativat perusteluja. Esimerkiksi tutkimusongelman kohdalla on osoitettava sen taustat tieteenalalla sekä sen ratkaisemisesta alalle koituva hyöty tai muut seuraukset.

Tieteellinen argumentointi etenee asettamalla kysymyksiä ja etsimällä näihin vastauksia. Kysymysten mielekkyys ja vastausten ja selitysten vakuuttavuus on aina perusteltava joko tutkimuksen tuloksilla tai aiemman kirjallisuuden tarjoamilla tiedoilla."

Lähde: Helsingin yliopisto (2016). Kielijelppi - språkhjälpen. Jelppiä akateemiseen viestintään Hjälp för akademisk kommunikation. Argumentointi ja argumentoiva kirjoitta[m]inen. [Saatavissa https://blogs.helsinki.fi/kielijelppi/argumentointi-ja-argumentoiva-kirjoittainen/] [Viitattu 30-7-2019]

Katso myös oheinen blogi.

Tekijänoikeudet

Tekijänoikeussuojan kohteena on teos, joka on tekijänsä henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos. Teoksia ovat esimerkiksi kirjalliset teokset, musiikkiteokset, kuvataiteen teokset, valokuvateokset, näyttämöteokset, elokuvat, tietokoneohjelmat ja kartat.

Tekijänoikeus syntyy tekijälle. Oikeuksia voidaan luovuttaa sopimuksilla eteenpäin esimerkiksi yliopistolle.

Creative Commons on ei-kaupallinen organisaatio, joka edistää tiedon jakamista ja käyttöä. Se tarjoaa maksuttomia CC-lisenssejä, joiden avulla teoksille voi antaa erilaisia käyttöehtoja.

Lue lisää Creative Commonsista:

http://creativecommons.fi/

Lue lisää tekijänoikeuksista:

Tekijänoikeuden perusteita Tekijanoikeus.fi -sivustolla

LUT Tiedekirjaston ohjeita liittyen tekijänoikeuksiin on oppaassa.

Erityisesti kuvien tekijänoikeuksiin opinnäytetyön yhteydessä löydät tietoa ImagOA-palvelusta.

Viittaaminen ja lähdeluettelo

Tieteellisessä kirjoittamisessa viitataan käytettyyn lähdeaineistoon sovittujen periaatteiden ja käytäntöjen mukaan. Tällä tavoin toimittaessa käytetty lähde voidaan löytää ja tarkistaa, että siitä otettu tieto on ymmärretty oikein ja sitä on käytetty oikeassa asiayhteydessä. Viittaaminen on myös osa tekijänoikeuksia. Jokaisella kirjoittajalla on oikeus tulla huomioiduksi, kun hänen kirjoittamaansa tekstiä käytetään lähteenä.

Viittaustapoja on paljon. Useilla tieteellisillä lehdillä ja konferensseilla on oma viittauskäytäntönsä, jota kirjoittajien odotetaan noudattavan. Käytännöt noudattavat joko ns. nimi-vuosi-järjestelmää tai numeroviittausjärjestelmää. Edellisessä tekstin sisällä oleva ns. tekstiviite sisältää pääsanan ja julkaisuvuoden. Pääsana on joko tekijän/tekijöiden sukunimi tai julkaisun nimi. Lähdeluetteloon lähteet merkitään pääsanan mukaan aakkosjärjestykseen. Numeroviittausjärjestelmässä käytetyt lähteet saavat juoksevan järjestysnumeron esiintymisjärjestyksessä, ja tekstiviite on tämä järjestysnumero. Se merkitään tavallisesti /-merkkien väliin: esimerkiksi /2/. Lähdeluetteloon käytetyttyjen lähteiden viitteet kirjoitetaan numerojärjestyksessä.

Viitteidenhallinta

Tiedonhaussa kannattaa olla systemaattinen. Hyvä vaihtoehto on tallentaa tehdyt tiedonhaut ns. hakupäiväkirjaan. Yksinkertaisimmillaan hakupäiväkirja on taulukko, johon merkitään ensin päivämäärä ja sen jälkeen 1) tietokanta, jossa hakuja tehtiin, 2) käytetyt hakusanat ja 3) yhteenveto hakutuloksista.

Viitteidenhallintaohjelmilla (reference management software / reference manager) saat kerättyä ja hallinnoitua helposti tutkimustyössä käyttämiesi lähteiden viitetietoja. Ohjelmissa voit esimerkiksi lajitella ja kansioida viitetietoja. Ohjelmiin on mahdollista myös tallentaa dokumentteja viitetietojen oheen.

Useimmista suurimpien kustantajien/palveluntarjoajien verkkolehtipalveluista on mahdollisuus siirtää viitetietoja suoraan tietokannasta viitteidenhallintaohjelmaan. Siirtotavat vaihtelevat sekä tietokantojen että ohjelmien välillä.

Viitteidenhallintaohjelmien avulla voit tehdä tallentamistasi viitetiedoista teksti- ja lähdeviitteitä omaan työhösi. Tunnetuimmat viitteidenhallintaohjelmat (esim. RefWorks ja Mendeley) tarjoavat Word-pluginit, joiden avulla voit tehdä viittaukset kätevästi suoraan Wordissa.

Viitteidenhallintaohjelmissa on tarjolla myös yhteistyötä ja verkostoitumista edistäviä toimintoja. Esimerkiksi RefWorksissa ja Mendeleyssä voit jakaa helposti viitetietoja muiden kanssa.

Työssä syntynyt tutkimusaineisto

Tutkimustyössä syntyy usein aineistoa, jota analysoidaan eri tavoin. Tutkimustulosten luotettavuuden varmistamiseksi on syytä tallentaa tutkimusaineisto mahdollisia tarkistuksia varten. Tallennettu aineisto on myös mahdollista tarjota toiselle tutkijalle käyttöön. Hän voi ehkä käyttää sitä jonkin muun näkökohdan kannalta kuin mitä itse olet tutkinut.

LibGuides-sivustollamme on oma opas tutkimusaineistojen tallentamisesta.