Skip to main content

LAB Informaatiolukutaidon perusteet

Lähdekritiikki

Korkeakouluopintoihin soveltuvien tiedonlähteiden valinta edellyttää lähdekritiikkiä. On merkityksellistä, mitä tietoa käyttää ja mistä lähteistä sen valitsee.

Suositeltavia lähteitä ovat

  • tutkimustietoa sisältävät tieteelliset julkaisut
  • ammatillista tietoa sisältävät julkaisut
  • viranomaistietoa sisältävät lähteet, kuten lait
  • tilastot ja standardit sekä muut sen kaltaiset alan perustiedot

Yleensä ei ole perusteltua käyttää lähteenä yleistajuisia (populaareja) julkaisuja, joita ei ole suunnattu alan asiantuntijoille, vaan suurelle yleisölle. Esimerkiksi uutisessa tai blogissa siteerattu tutkimustieto on tieteen popularisointia, eikä se ole lähteenä yhtä arvostettua kuin alkuperäinen tutkimus. 

Tiedonlähteen luotettavuuden arviointiin voidaan käyttää apuna KATSE -muistisääntöä.

Kirjoittaja

Ajankohtaisuus

Tarkoitus

Sponsorointi

Evidenssi

K - kirjoittajan asiantuntemus

Nopeasti päivittyvää tietoa on saatavilla esim. lääketieteessä ja tietotekniikassa. Toisaalta esim. teoriatieto voi olla pitkäikäistä. Joka alalla on myös omat klassikot eli ajattomat perusteoksensa. On myös tiedostettava, että www-sivuilla tieto ei välttämättä ole päivitettyä.

Tiedon ajantasaisuuden arvioinnissa huomioitavaa:

Painetuissa lähteissä julkaisuaika (tai copyright-vuosi) on kirjan alussa ns. nimiösivulla. Huomaa, että kirjoista on voitu ottaa muuttamattomia uusintapainoksia tai tarkistetuja ja korjattuja painoksia. Uudistetuissa painoksissa on eri julkaisuvuosi kuin aivan ensimmäisessä painoksessa. WWW-sivun päivitysaika tai verkkoon viemisaika voi näkyä sivun alusta tai lopusta.

Tiedon ajantasaisuutta voi arvioida lisäksi julkaisun lähdeluettelon lähteiden iästä.

Tarkasta kirjaston aineistoluettelosta tai artikkelitietokannasta onko samasta aiheesta olemassa tuoreempaa aineistoa.

A - ajantasaisuus ja julkaisuaika

Nopeasti päivittyvää tietoa on saatavilla esim. lääketieteessä ja tietotekniikassa. Toisaalta esim. teoriatieto voi olla pitkäikäistä. Joka alalla on myös omat klassikot eli ajattomat perusteoksensa. On myös tiedostettava, että Www-sivuilla tieto ei välttämättä ole päivitettyä.

Tiedon ajantasaisuuden arvioinnissa huomioitavaa:

Painetuissa lähteissä julkaisuaika (tai copyright-vuosi) on kirjan alussa ns. nimiösivulla. Huomaa, että kirjoista on voitu ottaa muuttamattomia uusintapainoksia tai tarkistetuja ja korjattuja painoksia. Uudistetuissa painoksissa on eri julkaisuvuosi kuin aivan ensimmäisessä painoksessa. WWW-sivun päivitysaika tai verkkoon viemisaika voi näkyä sivun alusta tai lopusta.

Tiedon ajantasaisuutta voi arvioida lisäksi julkaisun lähdeluettelon lähteiden iästä.

Tarkasta kirjaston aineistoluettelosta tai artikkelitietokannasta onko samasta aiheesta olemassa tuoreempaa aineistoa.

T - tarkoitus

Onko kirjoituksella jo tietty tarkoitus, esimerkiksi tuotteen tai yrityksen osaamisen esittely? Usein erilaiset konsulttiyrityksen kirjoittavat aktiivisesti asiantuntija-artikkeleita sivuilleen saadakseen lisää kävijöitä, jotka ovat kiinnostuneita heidän tarjoamistaan palveluista. Vaikka nämä kirjoittajat ovatkin alalla töissä ja toimivat asiantuntijaroolissa, kannattaa muistaa että tekstin tarkoituksena on kuitenkin saada tekstin lukija kiinnostumaan yrityksen tarjoamista palveluista. Jos joku yksittäinen asia on taattu ratkaisu kaikkiin ongelmiin, on usein kyseessä tarkoitus myydä tuotetta, ei välittää aiheesta objektiivista tietoa. 

S - sponsorointi

Tietoa voidaan tuottaa myös jonkun organisaation tukemana. Tutuimpia esimerkkejä näistä ovat erilaiset kaupalliset yhteistyöt esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai televisio-ohjelmissa. Myös erilaiset tutkimusrahoitukset ovat sponsorointia ja tieteellisissä artikkeleissa kuuluukin yhä useammin mainita, mistä kirjoittaja(t) ovat saaneet tutkimukseen rahoitusta. Tämä lisää läpinäkyvyyttä ja tutkimusten riippumattomuutta rahoittajan toivomista tuloksista. 

E - evidenssi

Tieto voi perustua kokemukseen tai tutkimukseen. Tutkimukseen perustuvaa tietoa pidetään luotettavimpana ja yleistettävimpänä, koska se perustuu laajaan aineistoon ja on laadittu tieteellisiä, toisinnettavia menetelmiä käyttäen. Ammattitieto on usein koulutetun ihmisen kokemuksen ja teoriatiedon yhdistelmä, joka perustuu muutamaan tapaukseen, muttei välttämättä tieteelliseen menetelmään. Toisessa ääripäässä on yksittäisen henkilön mielipide tai kokemus ilman käytettyä tausta-aineistoa. 

Arvioidessasi tiedon luotettavuutta pohdi, kuinka yleistettävissä tämän asiantuntijan kertoma tieto on? Tutkijan otos on yleensä laaja ja johtapäätökset yleisemmällä tasolla, kun taas yksittäisen ihmisen kertomus on hänen näkemyksensä, mutta kuvauksena erittäin tarkka.

 

Käytetyt lähteet tulee aina merkitä niin, että tiedon tarkistaminen tarvittaessa on helppoa.

Tiedon luotettavuuden arviointi

Tiedon luotettavuus riippuu tiedon lähteestä, tekijästä ja tiedon käyttötarkoituksesta. Jos tietoa tarvitaan johonkin arkielämän pulmaan, on tiedon laajuudelle usein erilaiset vaatimukset kuin korkeakouluopinnoissa tarvittavalle tiedolle. Esimerkiksi nopealla nettihaulla löytämäsi tiedot auringon polttaman ihon hoidosta auttavat sinua helpottamaan palaneen ihon kuumotusta, mutta kun kirjoitat opinnäytetyötäsi auringon vaikutuksista ihon terveyteen tarvitset luotettavampia ja tarkemmin taustoitettuja lähteitä.

Esimerkki: Selvitys kaupungin X kaavamuutoksista osana korkeakouluopintoja

 

Tiedonlähde Tiedon alkuperä ja tarkoitus Laajuus suhteessa tiedontarpeeseen
Verkkolehden pääkirjoitus Toimittajan näkemys kaavoituksesta, tarkoituksena vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen Yhden ihmisen mielipide, ei alan asiantuntija
Blogikirjoitus Kaupungin X pääarkkitehti kertoo omat perustelunsa kaavamuutoksiin, tarkoituksena taustoittaa ja perustella tehtyjä päätöksiä Ammattilaisen näkemys
Oppikirja, painovuosi 1995 Alan arvostetun professorin laatima oppikirja, tarkoituksena kuvata kaupunkisuunnittelun perusteita ammattikorkeakouluopiskelijoille Erittäin laaja, osin myös tarpeetonta tietoa sisältävä

Myös epävirallisissa lähteissä voi olla hyvää tietoa aiheeseesi liittyen, kunhan muistat aina arvioida tiedon alkuperää ja tarkoitusta sekä sitä, onko tieto riittävän yksityiskohtaista ja syvällistä suhteessa tiedontarpeeseesi.

Julkaisija ja tiedontuottaja

Painetuissa lähteissä julkaisija (taustatekijä) ja julkaisu (lehti, julkaisusarja) toimivat tiedon luotettavuuden ja laadun valvojana.  Myös elektronisissa ja www-lähteissä tiedontuottaja tai sivuston vastaava organisaatio on sisältöjen laadun takaaja. Yksityishenkilöiden tai esim. joidenkin pienten yhdistysten kotisivujen sisältöjä ei välttämättä ole mitenkään toimitettu tai tarkastettu.

Tutkimustiedon arviointia varten tieteellisten julkaisujen toimitukset käyttävät asiantuntija-arviointia (referee-käytäntö, peer review -vertaisarviointi) julkaistavan aineiston valinnassa.

Kaupallisista tahoista yleisesti luotettavimpina voidaan pitää tunnettuja suuria kustantamoja sekä tietokirjallisuuteen keskittyviä erityiskustantamoja. Omakustanteiden laatua ei ole välttämättä varmistamassa mikään taho tekijänsä lisäksi. On silti huomattava, että esim. yritykset voivat tuottaa (usein sisäistä) tietoa, jota ei muualta ole saatavana.

Lehtiartikkeleiden luotettavuutta arvioidaan nykyään monesti yksittäisen artikkelin tasolla, eikä enää yhden lehden tasolla. Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota myös artikkelin julkaiseeseen lehteen, lehti ja sen kustantaja muodostavat artikkelin kontekstin. Siksi on hyvä miettiä, mitä tiedät artikkelin julkaiseesta lehdestä? Onko kyseessä alansa keskeinen tieteellinen julkaisu vai kenties arvostettu ammattilehti? Onko lehti vertaisarvioitu? Nämä tiedot löydät esimerkiksi Masto-Finnasta lehden tiedoista, tai lehden kotisivuilta.

Internetissä julkaisukynnys on matala, siellä kuka tahansa voi helposti julkaista mitä tahansa.Wikipedian artikkelien paikkansapitävyys vaihtelee kirjoittajien mukana. Vaikka Wikipedian tieto olisi pätevää ja ajantasaista, laskee tiedon vaihtuvuus Wikipedian arvoa yleisesti lähteenä. 

Osataksesi tunnistaa tiedonlähteen julkaisijan ja arvioidaksesi onko julkaisijalla vaikutusta aineiston laatuun ja luotettavuuteen, kiinnitä huomiota mm. seuraaviin seikkoihin. Voit tarkastella  arvioitavan julkaisun lisäksi esim. sen kotisivujen tietoja tai Wikipedian artikkeleita julkaisusta ja sen julkaisijasta.

  • Onko teos julkaistu jossakin julkaisusarjassa ja onko sen julkaisija/kustantaja tunnettu taustatekijä alallaan
  • Löytyykö nettilähteestä linkkiä jollekin viranomaisen, tutkimus- tai koulutusorganisaation tai tieteellisen kustantamon kotisivulle, tai näkyykö se sivun osoitteesta. Esim: http://www.julkari.fi/handle/10024/126292
  • Onko julkaisussa/sivustolla kerrottu sen julkaisuperusteista (julkaisupolitiikasta)
  • Onko mainoksilla tai kaupallisella tarkoituksella julkaisussa määräävä osuus, tai onko se aatteellisesti puolueellinen?