Skip to main content

Sähköisiin dokumentteihin viittaaminen: Tervetuloa

Viittaaminen sähköiseen dokumenttiin standardin SFS 5989 mukaan

Ohjeita sähköiseen julkaisuun viittaamiseen

Tämä opas on tehty helpottamaan sähköisiin lähteisiin viittaamista. Esimerkit ovat Harvardin viittaustyylin mukaisia. Niitä on editoitu seuraavilta sivustoilta:

Sähköisiä tietolähteitä ovat muun muassa sähköiset monografiat, tietokannat, tietokoneohjelmat, kausijulkaisut, asiakirjat, viestit (esimerkiksi keskusteluryhmät ja blogit) sekä musiikki-, kuva- ja elokuvatallenteet ja tutkimusaineistot.  

Yleisiä viittausohjeita muualla verkossa

Aalto-yliopiston ohjeet:

https://libguides.aalto.fi/c.php?g=410672&p=2798012

Tampereen yliopiston ohjeet:

http://www.uta.fi/yky/oppiaineet/sosiaalipolitiikka/kaytannot/viittausohjeet.html

Kielijelppi

Kielijelppi on Helsingin yliopiston kielikeskuksen ylläpitämä sivusto, jossa on monenlaista kielen käyttämiseen ja tieteelliseen viestintään liittyvää asiaa.

https://blogs.helsinki.fi/kielijelppi/lahteiden-kaytto-ja-lahdeluettelo/

Yleistä sähköisiin lähteisiin viittaamisesta

Tässä oppaassa on ohjeita sähköisiin lähteisiin viittaamisesta SFS 5989 -standardin mukaan. Esimerkit ovat standardin ohjeita soveltavia ja perustuvat Harvardin menetelmään.

Oppaan tekijä suosittelee, että opiskelija varmistaa ohjaajalta tai Uni-portaalista, millaisia yksityiskohtaisia muotoiluja koulutusohjelmassa / Schoolissa noudatetaan.

Lähdeviitteet lähdeluettelossa

Lähdeviitteessä tulee mainita julkaisumuoto:

    [verkkoaineisto]

    [DVD]

    [online-tietokanta]

    [sähköinen kausijulkaisu]

    [blogi]

    [Facebook-päivitys]

    [tietokoneohjelma]

    [sähköpostiviesti]

    [digitaalinen kuva]

    [podcast-tallenne]

    [äänitiedosto]

Tarvittaessa merkitään järjestelmävaatimukset huomautuksena. Tällaisia voivat olla tietokone, jolla sähköinen aineisto on käytettävissä, käyttöjärjestelmä ja sen versio, tiedoston koko, varus- ja sovellusohjelmistovaatimukset ja suositeltavien lisälaitteiden ominaisuudet. Selvyyden vuoksi on hyvä kirjoittaa näiden tietojen edelle vaikkapa sana ”Järjestelmävaatimukset”.

Versiotieto ilmaistaan termeillä editio, laitos, päivitys, revisio jne.  

Pitkäaikaissäilytystä varten aineisto muunnetaan tiedostomuodosta toiseen. Näin syntyy alkuperäisen version lisäksi muita versioita. Niiden erot pyritään dokumentoimaan tietolähteeseen liittyvässä metatiedossa. Viittaus tehdään joko teostason tietoihin tai siihen versioon, jota on käytetty tietolähteenä. Sen versiotiedot poimitaan metatiedosta.

Muuttuvan tietolähteen tapauksessa viittaamisen ajankohta merkitään hakasulkuihin. Samoin tehdään tilanteissa, joissa viitattavassa aineistossa ei ole luotettavaa päiväystä. Viittauspäivämäärän eteen lisätään sana ”Viitattu”/”Cited”. Esimerkiksi [Viitattu 16.11.2017] tai [Cited 2017-11-16].

Verkkoaineistojen saatavuustiedoksi merkitään viitatun lähteen URI tai muu tieto, kuten tietokannan nimi. Tiedon eteen merkitään ”Saatavissa”/”Available”. Jos verkkoaineistolla on pysyvä tunniste (DOI, Handle tai URN), merkitään se näkyviin. Pysyvä linkki on suositeltavampi kuin URL. Jos verkko-osoite joudutaan jakamaan kahdelle riville, jakaminen tehdään /:n jälkeen.

Jos tietolähteestä on olemassa painettu ja sähköinen – esimerkiksi PDF – versio, voidaan merkitä esimerkiksi seuraavasti: … Saatavissa myös PDF-muodossa: http://...

Tietoarkistoihin tallennettu tutkimusdata on sähköinen lähde. Se koostuu varsinaisesta tietoaineisosta ja metatiedosta. Tutkimusdatasta merkitään tekijä, tietoaineiston nimi, versio, tietoarkiston antama aineiston tunniste, keruuajankohta, kerääjä-, tuottaja- ja jakajatiedot sekä mahdollinen pysyvä tunniste.

Tekstiviitteet

Tekstiviitteet viittaavat tekstin toteamuksia tukeviin tietolähteiden kohtiin. Nimi-vuosijärjestelmä eli Harvardin järjestelmä on LUT:ssa ja Saimaan AMK:ssa tavallisesti käytetty. Siinä tekstiviitteeseen merkitään tekijän nimi ja tietolähteen julkaisuaika. Joissakin muissa yhteyksissä opiskelija voi kohdata numeroviitejärjestelmän, jossa viitteet numeroidaan juoksevasti siinä järjestyksessä kuin niitä käytetään.  

Käsittelemme tässä Harvardin järjestelmää. Opiskelijoiden tulee noudattaa niitä ohjeita, joita he saavat koulutusohjelmastaan tai ohjaavalta opettajalta.

Tekstiviitteet merkitään sulkeisiin, ja siihen kirjataan tekijän nimi ja tietolähteen julkaisuaika (Smith, 2005). Mikäli tekijän nimi käy selvästi ilmi tekstikohdasta, merkitään tekstiviitteeseen vain julkaisuaika. Esimerkiksi: According to Smith (2010)… Jos kahdella tai useammalla lähteellä on sama tekijä ja julkaisuvuosi, ne voidaan erottaa toisistaan pienaakkosilla, jotka merkitään vuosiluvun perään. Esimerkiksi: (Smith, 2000b)

Sähköisiin lähteisiin voidaan soveltaa samaa ohjetta. Tekstiviitteeseen merkitään ensin sähköisen lähteen tekijä tai, mikäli sellaista ei ole löydettävissä, lähteen julkaisija. Tämän tiedon jälkeen kerrotaan julkaisuvuosi. Tietoja on usein hankala löytää, joten tekijän sijaan saatetaan joutua merkitsemään esimerkiksi verkkopalvelun tarjoaja, vaikkapa yritys. Jos julkaisuvuosi ei ole näkyvissä verkkosivulla, voi katsoa, löytyykö se sivun tiedoista tai löytyykö sieltä vaikka viimeisin päivitysajankohta (hiiren kakkospainike ja valikosta Properties/Page info). Ellei näitä tietoja löydy, voi tekstiviitteeseen merkitä ajankohdaksi viittauspäivän.

Huomaa, että myös blogeihin tulee tekijä ja vuosi!
 

Esimerkki (Harvard British standard):

Tekstiviite  
(Burgess 2014)
 
Lähdeluetteloviite
BURGESS, S., 2014. Where does your business sit on the sustainability maturity curve? [Verkkoaineisto]. [Viitattu 12.2.2018]. Saatavissa: https://www.2degreesnetwork.com/groups/2degrees-community/resources/where-does-your-business-sit-sustainability-maturity-curve/.

Lappeenrannan tiedekirjasto

Yhteydenotot:
http://www.lut.fi/kirjasto

Chat kirjaston pääsivulta
E-mail: kirjasto@lut.fi
Puh. +358 50 410 4652

Varaa aika tietopalveluun