Avoin tiede ja TKI: Vastuullinen ja eettinen TKI-toiminta

Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) on yhteistyössä suomalaisen tiedeyhteisön kanssa laatinut tutkimuseettisen ohjeen hyvästä tieteellisestä käytännöstä (HTK) ja sen loukkausepäilyjen käsittelemisestä. Tämän ns. HTK-ohjeen tavoitteena on edistää hyvää tieteellistä käytäntöä (responsible conduct of research) ja samalla varmistaa, että loukkausepäilyt voidaan käsitellä asiantuntevasti, oikeudenmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti.

LAB-ammattikorkeakoulu on sitoutunut hyvään tieteelliseen käytäntöön ja sen loukkausepäilyjen käsittelemiseen. HTK koskee varsinaisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäksi myös muuta korkeakoulussa tapahtuvaa toimintaa, kuten opetus- ja ohjaustyötä, opetusmateriaaleja, kirjallisesti ja suullisesti annettuja lausuntoja, arviointeja, ansio- ja julkaisuluetteloita sekä yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tilanteita niin painetuissa kuin sähköisissäkin julkaisukanavissa, myös sosiaalisessa mediassa.

HTK pähkinänkuoressa

• Tutkimuksessa noudatetaan tiedeyhteisön tunnustamia toimintatapoja eli rehellisyyttä, yleistä huolellisuutta ja tarkkuutta tutkimustyössä, tulosten tallentamisessa ja esittämisessä sekä tutkimusten ja niiden tulosten arvioinnissa.
• Tutkimukseen sovelletaan tieteellisen tutkimuksen kriteerien mukaisia ja eettisesti kestäviä tiedonhankinta-, tutkimus- ja arviointimenetelmiä. Tutkimuksessa toteutetaan tieteellisen tiedon luonteeseen kuuluvaa avoimuutta ja vastuullista tiedeviestintää tutkimuksen tuloksia julkaistaessa.
• Tutkijat ottavat muiden tutkijoiden työn ja saavutukset asianmukaisella tavalla huomioon niin, että he kunnioittavat muiden tutkijoiden tekemää työtä ja viittaavat heidän julkaisuihinsa asianmukaisella tavalla ja antavat heidän saavutuksilleen niille kuuluvan arvon ja merkityksen omassa tutkimuksessaan ja sen tuloksia julkaistessaan.
• Tutkimus suunnitellaan ja toteutetaan ja siitä raportoidaan sekä siinä syntyneet tietoaineistot tallennetaan tieteelliselle tiedolle asetettujen vaatimusten edellyttämällä tavalla.
• Tarvittavat tutkimusluvat on hankittu ja tietyillä aloilla vaadittava eettinen ennakkoarviointi on tehty.
• Tutkimushankkeessa tai tutkimusryhmässä sovitaan ennen tutkimuksen aloittamista tai tutkijoiden rekrytointia kaikkien osapuolten - niin työnantajan, vastuullisen tutkijan (principal investigator) kuin ryhmän jäsenten - oikeudet, tekijyyttä koskevat periaatteet, vastuut ja velvollisuudet sekä aineistojen säilyttämistä ja käyttöoikeuksia koskevat kysymykset kaikkien osapuolten hyväksymällä tavalla. Tutkimuksen edetessä sopimuksia voidaan tarkentaa.
• Rahoituslähteet ja tutkimuksen suorittamisen kannalta merkitykselliset muut sidonnaisuudet ilmoitetaan asianosaisille ja tutkimukseen osallistuville ja raportoidaan tutkimuksen tuloksia julkaistaessa.
• Tutkijat pidättäytyvät kaikista tieteeseen ja tutkimukseen liittyvistä arviointi- ja päätöksentekotilanteista, jos on syytä epäillä heidän olevan esteellisiä.
• Tutkimusorganisaatioissa noudatetaan hyvää henkilöstö- ja taloushallintoa sekä otetaan huomioon tietosuojaa koskevat kysymykset.

Lähde: TENK: Hyvä tieteellinen käytäntö

Tutkimuseettinen tukihenkilö tarjoaa neuvoja ja apua erilaisten tutkimuseettisen kysymysten ratkaisemisessa sekä edistää hyvää tieteellistä käytäntöä (HTK). Tukihenkilöön voi ottaa yhteyttä, jos esimerkiksi epäilee hyvän tieteellisen käytännön loukkausta tai jos on joutunut itse epäilyn kohteeksi. Tukihenkilön kanssa käytävät keskustelut ovat luottamuksellisia.

Jos organisaatiossa tulee ilmi hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäily, tukihenkilö neuvoo oman organisaation osapuolia esimerkiksi HTK-prosessin kulkuun ja HTK-ilmoituksen tekemiseen liittyvissä seikoissa. Tukihenkilö on puolueeton neuvonantaja, joka ei ratkaise sitä, onko loukkausta tapahtunut tai osallistu tapauksen selvittämiseen. 

Jaakko Kuha
tutkimuspalveluasiantuntija
Yhteystiedot >

Victoria Kompanets
tutkimuspalveluasiantuntija
Yhteystiedot >

Lue lisää TENKin laatimista suosituksista tukihenkilötoiminnalle >

Hyvän tieteellisen käytännön (HTK) loukkaukset jaotellaan vilppiin ja piittaamattomuuteen.

Sen lisäksi, että piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja vilppi tieteellisessä toiminnassa ovat hyvän tieteellisen käytännön vastaisia, ne voivat olla myös lainvastaisia tekoja.

Aidot tieteelliset tulkinta- ja arviointierimielisyydet sitä vastoin ovat osa tieteellistä keskustelua eivätkä loukkaa hyvää tieteellistä käytäntöä.

Vilppi

Vilppi tieteellisessä toiminnassa merkitsee tiedeyhteisön ja usein myös päätöksentekijöiden harhauttamista. Se on väärien tietojen tai tulosten esittämistä tiedeyhteisölle tai niiden levittämistä. Vilppi jaetaan kolmeen alakategoriaan: sepittämiseen, vääristelyyn ja plagiointiin.

Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä

Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä ilmenee törkeinä laiminlyönteinä (gross negligence) ja holtittomuutena tutkimustyön eri vaiheissa. Sellaisia ovat mm. muiden tutkijoiden osuuden vähättely tai mainitsematta jättäminen julkaisussa, puutteellinen viittaaminen, huolimaton raportointi ja itsensä plagiointi.

Lue lisää: HTK-loukkaukset

Epäilyt piittaamattomuudesta ja vilpistä käsitellään hyvän tieteellisen käytännön loukkaamista koskevien epäilyjen käsittelyprosessissa eli HTK-prosessissa. Epäilyt hyvän tieteellisen käytännön loukkauksista tutkitaan siinä tutkimusorganisaatiossa, jossa epäilty loukkaus on tapahtunut.

EU -hankkeiden hyvää tieteellistä käytäntöä ohjataan omalla tutkimusetiikan ohjeistuksellaan.