Hyvä tieteellinen käytäntö on menettelyohjeistus, jolla pyritään varmistamaan tutkimuksen eettinen hyväksyttävyys ja tutkimustulosten uskottavuus. HTK:n keskeisiä periaatteita edellytetään noudatettavan myös yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ja myös LAB-ammattikorkeakoulu on sitoutunut noudattamaan HTK menettelyä. Suomessa Tutkimuseettinen neuvottelukunta (eli TENK) edistää hyvää tieteellistä käytäntöä.
Lue lisää: TENKin Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa -julkaisusta. (erityisesti s.6-7)
Plagiointi eli luvaton lainaaminen on vakava tieteellinen rikkomus ja vastoin hyvää tieteellistä käytäntöä. Plagioinnilla tarkoitetaan tilannetta, jossa toisen tuottamaa tekstiä liitetään osaksi omaa työtä ilman lähteen mainitsemista sekä myös tilannetta jossa lähde on mainittu, mutta tekstiä ei ole muutettu juuri lainkaan.
Itseplagiointi eli kaksoisjulkaiseminen on kyseessä silloin, kun kopioitu aines on kirjoittajan omaa, jo kertaalleen julkaistua tuotantoa. Saman tai lähes saman tekstin julkaiseminen uutena on siis plagioimista sekin, vaikka kyseessä olisikin oma tuotos. Muista siis aina lisätä viittaustiedot myös silloin, kun viittaat omaan aikaisempaan julkaisuusi!
Tieteelliseen kirjoittamiseen ja hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu lähteisiin viittaaminen. Tekijällä on tekijänoikeuteen perustuva oikeus tulla mainituksi niissä yhteyksissä, jossa heidän teoksiaan käytetään lähdemateriaalina. Lisäksi lähdeviittauksen osoittavat lukijalle, että olet perehtynyt aiheeseesi ja ne kertovat, mihin perustat väitteesi. Viitteet kertovat myös lukijalle millaista aineistoa (kirja, artikkeli, www-sivut, väitöskirja jne.) olet käyttänyt lähteenä.
Kun olet löytänyt yhden tai useamman opintoihisi sopivan lähteen, voit hyödyntää niitä tiedonhaussa. Tähän on muutamia erilaisia tapoja.
Artikkelin asiasanojen hyödyntäminen
Tarkista löytämäsi lähteen asiasanat. Asiasanat löydät usein tietokannoista tiivistelmän kanssa jo ennen varsinaista artikkelia. Tee uusi haku asiasanoilla (ja niiden yhdistelmillä), löydät todennäköisesti tarkempia hakutuloksia.
Lähdeluettelon hyödyntäminen
Luettuasi artikkelin tai kirjan (tai minkä tahansa löytämäsi lähteen) tutustu tämän lähdeluetteloon. Poimi lähdeluettelosta ajantasaiset ja mielenkiintoiset lähteet, ja tutki ovatko lähteet saatavissa esimerkiksi tiedekirjastossa tai vapaasti verkossa.
Muista myös, että vaikka alemman korkeakoulututkinnon (AMK, kandi) opinnäytetöitä ei suositella korkeakouluopinnoissa käytettäväksi lähteeksi, voit kuitenkin tarkistaa onko samasta aiheesta tehty opinnäytetöitä ja tutustua ko. opinnäytetyön lähdeluetteloon.
Google Scholaring Cited By
Tutkimalla käyttämäsi artikkelin lähdeluetteloa löydät ainoastaan vanhempia artikkeleita. Jos lähteesi on jo useamman vuoden vanha, niin tämä ei auta uuden tiedon löytämiseen. Google Scholarissa on "tulevaisuuteen katsova" cited by -toiminto, joka antaa hakutulokseksi kaikki artikkelit, jotka ovat viitanneet alkuperäiseen löytämääsi artikkeliin. Voit tehdä hakuja ja käyttää Google Scholarin rajauksia myös näiden cited byn löytämien hakutulosten kanssa.
Lisensoidut kuvatietokannat
Vaikka kuvasitaatti mahdollistaakin periaatteessa minkä tahansa kuvan käytön opiskelutehtävissä, kannattaa suosia sellaisia kuvatietokantoja, joiden lisenssit sallivat kuvien käytön opiskelu- ja opetuskäytössä.
Kuvia netistä?
Netti on kuvia pullollaan, mutta valitettavasti niistä vain osa on vapaasti jatkohyödynnettävissä. Kannattaakin olla tarkkana, mistä ja millaisin oikeuksin varustettuja kuvia käyttää. Jatkohyödynnettävissä olevia kuvia voit hakea mm. näiltä sivuilta: