Tieteellinen ja ammatillinen tieto on osa alalla jatkuvasti käytävää keskustelua ja kukin artikkeli, kirja tai blogikirjoitus tuo oman lisänsä keskusteluun ja mahdollisesti muuttaa sen suuntaa.
Tiede on itseään korjaava prosessi, jossa tutkimus synnyttää uutta tutkimusta ja liian hätäisesti vedetyt johtopäätökset kumotaan ja korvataan uusilla, joita sitten seuraavat tutkijat testaavat ja tuovat omaa näkemystään täydentämään olemassaolevaa tietokenttää. Näin ollen onkin lähes mahdotonta hallita kaikkea tietoa mitä jostakin aiheesta maailmalla on. Täten hyvät lähdemateriaalit ovat
Kirjat, artikkelit, uutiset, sosiaalisen median päivitykset, nettilehdet ja blogit ovat täynnä tietoa eri tarkoituksiin. Tiedon arvo määräytyy sen perusteella:
Tiedon tuottajuus
Asiantuntijuutta on monentasoista. Tiedonhaussa on hyvä varmistaa, että
JA
Esimerkki: Etsit tietoa verkossa pelattavien pelien synnyttämästä yhteisöllisyydestä. Löydät aiheeseen liittyviä tieteellisiä artikkeleita, oppikirjoja ja muita asiantuntijapuheenvuoroja. Löytämäsi tieto on laadukasta, mutta mikä näkökulma jää käsittelemättä? Vastaus: verkkopeliyhteisöön kuuluvan pelaajan näkökulma. Tätä tietoa kannattaa etsiä internetin keskustelupalstoilta ja erilaisista nettiyhteisöistä!
Esimerkkejä julkaisuprosesseista:
Julkaisumuoto | Kirjoittajan asiantuntemus | Tiedon arviointi ennen julkaisua |
Tieteellinen artikkeli | Alaan perehtynyt kirjoittaja, usein tiedeyhteisön tai alan sisältä | Vertaisarviointi |
Sanomalehtiartikkeli (painettu lehti tai verkkolehti) |
Toimittaja, jonka vastuualueisiin kyseisen alan jutut kuuluvat | Päätoimittaja arvioi lehden kokonaisuuden näkökulmasta, ei alan asiantuntijana |
Sosiaalisen median postaus, kuten blogi tai twiitti | Asiasta kiinnostunut kirjoittaja | Ei ulkopuolista arviointia |
Kaikki löydetty tieto tulee arvioida ja julkaisuprosessien tunteminen auttaa tässä arviointiurakassa. Joskus uutinen tai blogipostaus voi ollakin sopiva tiedonlähde myös korkeakouluopintoihin, esimerkiksi tilanteessa jossa tutkittavasta aiheesta ei ole vielä tieteellisiä artikkeleita saatavilla. Tieteellisten artikkeleiden julkaisuprosessi on aikaavievä, joten uusimmat aiheet eivät heti päädy artikkeleiksi saakka. Myös kirjoittajalla on merkitystä, alan ansioituneen asiantuntijan blogipostauksella on toki oma arvonsa tiedonlähteenä.
Muista, että myös opiskelijat voivat liittyä opiskeltavan alan ammatilliseen keskusteluun. Ota siis osaa erilaisiin tapahtumiin, twiittaa näkemyksiäsi ja tarjoa vaikka kirjoittamaasi artikkelia ammattilehteen, näin teet omaa osaamisesi näkyväksi!
Tieteellinen | Ammatillinen | Virallistieto | Populääri | |
---|---|---|---|---|
Sisältö | - Syvällistä ja yksityistkohtaista tietoa, alkuperäisiä tutkimustuloksia - tieteellisiä artikkeleita, välillä myös pääkirjoituksia, kirja-arvosteluja, muita kannanottoja |
- ajankohtaisia uutisia, alan uusimmat trendit & käytännön tietoa |
- lait, säädökset, standardit, selvitykset | - Yleistietoa, tarkoituksena viihdyttää tai tiedottaa - uutisia, haastatteluja, reportaaseja, mainoksia, mielipidekirjoituksia |
Erityispiirteet |
- erikois- ja ammattisanastoa |
- ammattisanastoa
|
- julkaisijana organisaatio tai viranomainen |
- yleiskieli |
Kohderyhmä | Tiedeyhteisö, muut tutkijat, ammattilaiset & opiskelijat | Ammattilaiset | Ammattilaiset | Laaja yleisö, harrastelijat & esimerkiksi naapurin mummo |
Sopiiko korkeakoulu-opintoihin? |
Kyllä | Kyllä | Kyllä | Ei |