Skip to main content

Tiedonhankinta

Määrällinen arviointi

Tuliko tuloksia liikaa? Voit tarkentaa hakuasi seuraavasti:

  • Korvaa liian yleinen sana tarkemmin aihetta kuvaavalla termillä.
  • Vältä sanan katkaisua liian aikaisin tai kirjoita sana kokonaan.
  • Lisää tarkentavia hakusanoja käyttäen AND-operaattoria.
  • Käytä läheisyysoperaattoria, jos AND-operaattorilla yhdistäminen tuo liian laajan tuloksen.
  • Rajaa jokin ominaisuus pois NOT-operaattorilla esimerkiksi storage NOT "data storage".
  • Kohdista haku tiettyyn kenttään (otsikko, asiasanat, tiivistelmä jne.)
  • Kohdista haku esimerkiksi haluttua tieteenalaa käsittelevään tietokannan osaan (mm. Elsevierin Science Directissä voi valita sopivan tieteenalan).
  • Rajaa hakua määrittämällä halutut julkaisuvuodet.

Tuliko tuloksia liian vähän? Kokeile seuraavia keinoja:

  • Jos tulee nollatulos, tarkista, onko joku sana kirjoitettu väärin. Ovatko hakusanasi tietokannan kielellä?
  • Hyvistä osumista löytyy uusia hakusanoja. Kokeile niitä!
  • Käytä hakusanojen katkaisua. Jos käytit jo katkaisumerkkiä, katkaise sana aikaisemmin, jolloin tulee enemmän vaihtoehtoisia kirjoitusmuotoja.
  • Onko käyttämillesi hakusanoille synonyymejä? Yhdistä niitä käyttäen OR-operaattoria. "mobile phone" OR "cell phone"
  • Käytä laajempaa käsitettä. Jos olet hakenut esimerkiksi fraasilla "solar energy", kokeile "renewable energy".
  • Jätä pois vähemmän tärkeitä AND-operaattorilla yhdistettyjä sanoja.
  • Jos olet hakenut vaikka otsikkokentästä, laajenna hakua käsittämään kaikki kentät.
  • Kokeile muita sopivia tietokantoja?

Osuvuuden arvionti

Etkö löytänyt oikeaa asiaa käsitteleviä lähteitä?

  • Katso, voiko käyttämässäsi tietokannassa rajata sopivaan tieteenalaan. Tämä onnistuu vaikkapa Science Directissä ja Scopuksessa.
  • Kokeile muita, sopivampia tietokantoja?
  • Tarkista käyttämiesi hakusanojen merkitykset sanakirjasta.
  • Jos käytät lyhenteitä haussa, tarkista, että ne tarkoittavat sitä mitä pitääkin. Samalla lyhenteellä voi olla monta merkitystä.

Tiedonhaun tuloksen arvioimiseen on olemassa muitakin apuvälineitä kuin silmämääräinen arviointi.

  1. Mikäli käytössäsi on Scopus-tietokanta, voit kokeilla hakutuloksen analysointia. Siinä järjestelmä tarkastelee tulosjoukkoa eri näkökannoilta ja tuottaa käyttöösi niin numeerista kuin graafistakin tietoa sisällöstä. Saat esimerkiksi tietoa löytämiesi dokumenttien julkaisuvuosien jakautumisesta, jolloin näet, onko aiheen käsittely lisääntynyt, vähentynyt vai pysynyt vakiona vuosien kuluessa. Näet myös listan hakutuloksessa esiintyvistä lehdistä ja konferensseista, jolloin voit nähdä, mitkä niistä julkaisevat aktiivisimmin aiheestasi. Analyysi tarjoaa myös tietoa mm. tärkeimmistä kirjoittajista. Erityisen valaiseva on graafi, jossa on esitetty tieteenalajakauma tulosjoukon julkaisuista. Sen avulla voit rajata hakusi oikean tieteenalan alueelle.
  2. Joissakin tietokannoissa hakutuloslistan voi järjestää useammalla eri tavalla. Jos osuvimmat viitteet on järjestetty listan alkuun on helppo löytää siitä ne sopivimmat. Joskus on taas käyttökelpoista tarkastella, mitkä löydetyistä julkaisuista ovat tuoreimpia tai mitkä ovat saaneet eniten viittauksia eli ovat olleet muiden kirjoittajien mielestä käyttökelpoisia lähteitä.
  3. Opinnäytetyötä tehdessä moni toivoo, että löydettyjä viitteitä vastaavat kokotekstit löytyisivät verkosta. Hakijalle ne olisivat helpommin käytettävissä kuin sellaiset, joiden tekstit pitää etsiä kirjaston kokoelmista tai tilata kaukopalvelun kautta. Tutustu käyttämääsi hakujärjestelmään ja katso, voiko haun rajata käsittämään vain ne julkaisut, joista on julkaisu- ja tiivistelmätietojen lisäksi kokoteksti saatavilla.

 

 

Löydettyjen tiedonlähteiden laadunarviointi

Tutkimustyössä lähdekriittisyys on tärkeää, oli sitten kyse tiedon luotettavuudesta, sisällöstä tai relevanssista. Etenkin internet-aineistojen kohdalla on tärkeää pysyä valppaana, koska julkaisuja ei arvioi tai valvo mikään ulkopuolinen taho. Yliopistokirjastoihin hankitut elektroniset aineistot (e-kirjat, artikkeli- ja viitetietokannat, sanakirjat) ovat yleensä aina tietyt peruskriteerit täyttäviä, laadukkaita aineistoja, mutta se ei poista opiskelijan omaa vastuuta tiedon kriittisessä arvioinnissa.

Lisäksi on hyvä muistaa, että toisen käden lainaaminen ei ole suotavaa – pyri aina hankkimaan käsiisi alkuperäinen tiedonlähde (primäärilähde), äläkä viittaa toisen tutkimukseen aiheesta kertovan artikkelin kautta (toisen käden lähde). Älä siis viittaa esim. diplomityössä löytämääsi artikkeliin diplomityön kautta, vaan käytä itse artikkelia lähteenä.

Internet-lähteistä

Internetin hakukoneiden (esim. Google tai Google Scholar) kanssa tulee noudattaa erittäin suurta varovaisuutta, koska aineiston oikeellisuutta ja luotettavuutta ei tarkista kolmas osapuoli, kuten julkaisija tai vertaisarvostelija. Suosittelemmekin aina vaativissa tiedonhakutehtävissä turvautumaan ensisijaisesti oman yliopistosi tarjoamiin aineistoihin.

Mikäli haluat käyttää myös Google Scholaria tiedonhaussa, suosittelemme tarkistamaan asetuksista, että pääset myös sen kautta oman korkeakoulusi tarjoamiin aineistoihin. Yliopiston verkossa Google Scholarin hakutulokset tarjoavat yleensä suoran yhteyden elektroniseen kokotekstiin, jos se on saatavilla (esim. "Full text - TUT" tai "FullText:sfx@Aalto"). Jos haluat linkitykset näkymään myös yliopiston ulkopuolella, hae Scholarin asetuksista kohta "Kirjastolinkit", kirjoita hakuun oma yliopistosi, rastita se ja tallenna. 

Tieteellisen ja populaarin lähteen ero

Kun teet tutkimusta, suurin osa käyttämistäsi lähteistä tulisi olla tieteellisiä, ja siksi on tärkeää osata erottaa toisestaan tieteellinen julkaisu ja populaari julkaisu. Populaareja julkaisuja kutsutaan usein aikakauslehdiksi ("magazine") ja tieteellisiä julkaisuja tieteellisiksi lehdiksi (”journal”). Populaareihin julkaisuihin luetaan myös sanomalehdet ("newspaper") ja ammattilehdet ("trade journal"). Tekniikan aloilla ammattilehdet välittävät yleensä käytännön tietoa alan ammattilaisille.

Useimmiten tutkimustyössä voi viitata jonkin verran populaarisiin lähteisiin, mutta tutkimus ei saa rakentua pelkästään ei-tieteellisen tiedon varaan.

Tieteellinen julkaisu sisältää tutkijoiden tuottamaan syvällistä tutkimukseen perustuvaa tietoa, ja se seuraa tiettyjä muodollisia konventioita (tästä kuviosta löydät olennaisimpia asioita, mistä tieteellisen artikkelin tunnistaa: Anatomy of a Scholarly Article).

Tieteellinen artikkeli on aina vertaisarvioitu (peer-reviewed), eli aiheen asiantuntijat ovat arvioineet artikkelin sisällön, metodit ja rakenteet ennen artikkelin hyväksymistä julkaistavaksi. Vertaisarviointimenettely tapahtuu usein anonyymisti puolueettomuuden takaamiseksi.

Tieteellisessä julkaisussa tekijän affiliaatio ja asema on kerrottu, ja tekijä on usein tietyn alan tutkija tai asiantuntija. Tieteellisessä artikkelissa on myös käytettävä lähteitä, ja lähteet on merkittävä asianmukaisesti sekä tekstin sisäisiin viitteisiin, tekstiviitteisiin että lähdeluetteloon.

 

Arviointikriteereitä

Luotettavuus

Luotettavuuden arvioinnista on hyvä lähteä liikkeelle tiedon tuottajasta ja tekijästä – jos näitä ei löydy, tai ne eivät ole mistään tunnetusta luotettavasta asiantuntijalähteestä, saattaa tietokin olla epäluotettavaa. Myös tiedon todennettavuus on tärkeä kriteeri, kun puhutaan validiteetista: onko tieto tutkittua ja objektiivista, onko siinä käytetty asianmukaisia lähteitä, onko tieto vertaisarvioitua? Esittääkö julkaisu tutkittuja faktoja vai subjektiivisia mielipiteitä?

Esimerkki: Kaikki tieteellisiltä vaikuttavat julkaisut eivät noudata tieteellisen julkaisemisen periaatteita, kuten vertaisarviointia. Esimerkiksi Julkaisufoorumi-luokitus käyttää apunaan University of Colorado Denverissä kirjastonhoitajana työskentelevän professori Jeffrey Beallin koostamaa listaa, jolle hän on koonnut tieteen hyviä käytäntöjä rikkovien tiedekustantajien ja -lehtien nimiä. Hän käyttää tällaisesta toiminnasta nimitystä ”predatory open-access”, eikä suosittele niihin viittaamista.

Sisältö

Sisällön kohdalla on hyvä pysähtyä pohtimaan tiedon laajuutta, kattavuutta ja yksityiskohtaisuutta sekä tekijän päämääriä ja julkaisun kohderyhmää. Tieteelliset julkaisut ovat lähes poikkeuksetta tutkijoiden toisille tutkijoille sekä opiskelijoille tuottamia tekstejä, jotka noudattavat tiettyjä sovittuja käytänteitä.

Esimerkki: Kaupallisen tahon rahoittamaan tutkimukseen on syytä suhtautua kriittisesti, koska rahoittajan odotukset saattavat vaikuttaa lopputuloksiin. Myös uutisessa siteraattuun tutkimustulokseen ei pidä luottaa, vaan aina kannattaa pyrkiä tutustumaan alkuperäiseen tutkimukseen.

Relevanssi

Relevanssin kohdalla keskeiseksi kysymykseksi nousee tiedon hyödyllisyys mm. tiedon tuoreuden tai näkökulman kannalta. 

Esimerkki: Jos etsit uusinta mahdollista tietoa, tekniikan aloilla uusin tieto löytyy usein alan konferenssijulkaisuista. Jos aiheena on historiallinen tutkimus tai jos teet kirjallisuuskatsausta, vanhempikin tutkimus on relevanttia.

 

Tieteellisten lehtien (journals) laadun arviointivälineitä

Tutustu lehtien Julkaisufoorumi-luokituksiin (JUFO-luokitus) - Selaa JUFO-tietokantaa

Julkaisufoorumi (JUFO) on suomalainen, kaikki tieteenalat kattava tasoluokitus erityyppisille julkaisukanaville: tieteellisille lehdille, konferensseille ja kirjakustantajille. Luokiteltuja tieteellisiä lehtiä tietokannassa on yli 25 000 ja kirjakustantajia noin 2 000. Luokituksessa on kolme tasoa: 1 = perustaso, 2 = johtava taso, 3 = korkein taso. Lue lisää arviointikriteereistä.

Tutustu Impact Factor (IF) -luokitukseen - Selaa Journal and High Cited data (JHCD) -tietokantaa oman yliopistosi tarjoaman yhteyden kautta.

Impact Factor (IF) eli lehden vaikuttavuuskerroin kertoo, kuinka monta kertaa tietyn lehden artikkeleihin keskimäärin viitataan tietyn ajanjakson aikana. Journal and High Cited data (JHCD) -tietokanta sisältää vaikuttavuuskertoimen sekä kahden että viiden vuoden ajanjaksolta. JHCD-tietokanta sisältää kaksi osiota: Journal Citation Reports (sis. tiedon 8 000:sta lehdestä) sekä Essential Science Indicators (sis. tiedon 2 600:sta lehdestä).

Scopus-tietokannassa käytetään Impact Factorin kaltaista luokitusta, joka siellä on nimeltään Cite Score. Sen löytäminen on Impact Factoria helpompaa, mutta se käsittää vain Scopuksen referoimat lehdet.

Onko artikkeli vertaisarvioitu? - Selaa Ulrichsweb-tietokantaa oman yliopistosi tarjoaman yhteyden kautta.

Ulrichsweb Serials Directory -tietokanta sisältää tiedot noin 300 000:sta lehdestä. -symboli osoittaa, että lehti on vertaisarvioitu.