Systemaattinen tiedonhaku alkaa aiheen haltuunotolla; täytyy olla ajatus siitä, mistä aiheesta ja mitä tietoa haluaa hakea. Tarvitaanko esimerkiksi artikkeleita, tilastoja vai virallistietoa. Tiedontarve määrittää sen, mitä tiedonlähteitä käytetään. Aiheen jäsentämisen kautta täsmentyy, minkälaista tietoa tarvitaan. Haettava aihe jaetaan osiin ja näitä osia kuvataan hakusanoin. Tärkeä vaihe tiedonhakuprosessissa on myös tutkimusalueen käsitteistöön ja terminologiaan tutustuminen.
Muistathan, että tutkimustyön eri vaiheissa tiedontarpeet vaihtelevat. Voit kerrata tätä luvusta 2.
Tiedonhaun avuksi kannattaa kokeilla mind mapin tekemistä. Linkin verkkosivu opastaa. Mind map lähtee liikkeelle siitä, mitä jo tiedät aiheestasi ja laajenee ymmärryksesi lisääntyessä. Mind mapin avulla voit myös tehokkaasti rajata aihettasi ottamalla käsiteltäväksi vain jonkin osa-alueen laajemmasta kokonaisuudesta. Näin vältät sen, ettei työsi laajene liikaa.
Aiheen jäsentäminen käsitteiksi ja näkökulman tarkentaminen tiedonhaun alkuvaiheessa helpottaa tiedon löytymistä. Aiheen jäsentämisen avuksi kannattaa tutustua haun aihetta käsittelevään yleistietoon alan perusteoksissa, hakuteoksissa, Wikipediassa, Googlessa, jne.
Tiedonhaun aloitusvaiheessa voit myös miettiä omia tavoitteitasi työn suhteen; haluatko tehdä työn, joka täyttää perusvaatimukset vai pyritkö esimerkiksi korkeimpaan arvosanaan.
Muista, että tiedonhaulla ei juuri koskaan löydy täsmälleen sellaisia dokumentteja, jotka yksinään vastaisivat kysymyksiisi. On osattava katsoa, millaisia tietoja eri dokumenteista voitaisiin käyttää hyväksi eli millaisista palasista kokonaisuus voisi muodostua. Eri lähteistä tulevan tiedon yhdistely ja vertailu on oleellinen osa tutkimusta.
Lähteiden tyypit, millaista tietoa tarvitsen?
Tutkimusaiheesi tai muu tiedontarpeesi vaikuttaa siihen, millaista tietoa tarvitset. Tärkeää on löytää "oikea tyyppi oikeaan kohtaan". Tarvitsemasi tiedot voivat olla esimerkiksi artikkeleissa, kirjoissa, standardeissa, uutisissa tai tilastoissa. Joskus tarvittava tieto on tieteellistä, toisinaan ammatillista ja joskus sitä on muokattu suurelle yleisölle sopivaksi eli popularisoitu. Joskus voi myös olla tarpeen löytää sopivaa tutkimusdataa.
Tässä oppaassa kerrotaan pääasiassa sähköisen tiedon etsimisestä. Työssäsi tarvitset kuitenkin monenlaisia tiedonlähteitä. Useimmiten tarvitaan painetussa tai sähköisessä muodossa olevaa tietoa, mutta joskus lähteinä voivat olla vaikkapa keskustelut tai haastattelut.
Kaikki tarvitsemasi tietoaineistot eivät välttämättä ole kirjastossasi tai internetin välityksellä saatavissa. Mieti siis, kuinka paljon on aikaa tai rahaa käytössä lähteiden hankkimiseen.
Orientoiva tiedonhankinta liittyy itselle vieraaseen aiheeseen tutustumiseen. Tiedonlähteinä voivat olla esim. sanomalehdet, aikakauslehdet, televisio, internet, keskusteluryhmät, tietosanakirjat, Google, Wikipedia jne. Näiden avulla saadaan esiymmärrystä selvitettävään aiheeseen. Samoja lähteitä voidaan hyödyntää etsittäessä hakusanoja tietokantahakuja varten. Alustavia tiedonhakuja kannattaa tehdä useista tietokannoista, joista joko löytyy erityyppisten dokumenttien viitetietoja tai joiden avulla pääsee käsiksi varsinaisiin julkaisuihin. Näin saa hyviä vihjeitä siitä, mistä eri näkökulmista aihetta on käsitelty ja mitkä tiedonlähteet soveltuvat parhaiten omaan tiedontarpeeseesi. Tarkempaa ja systemaattisempaa tiedonhakua varten poimitaan alustavien hakujen avulla löytyneistä relevanteista lähteistä lisää aihetta kuvaavia termejä; termejä, joita aihespesialistit ja tietokannan sisällönkuvailijat käyttävät.