Informaatiolukutaidolla tarkoitetaan valmiuksia, joita tarvitaan etsittäessä, hankittaessa, arvioitaessa ja käytettäessä tietoa.
Tutkimuksen tekemisessä keskeisiä osia ovat tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja saavutetut johtopäätelmät. Tutkimuksen kokonaisuudessa käsitteellinen viitekehys, menetelmät ja tutkimusaineiston tulkinta johtopäätöksineen liittyvät toisiinsa. Tutkimusmenetelmien valinta perustuu siihen, millaista tietoa tutkimuksen avulla tavoitellaan ja kuinka tämä tieto suhteutuu aikaisempaan tietoon. Tutkimuksella pyritään löytämään ja täyttämään tutkimusalueen tietämyksessä oleva aukko. Tiedonhaulla selvitetään, mitä aiheesta on aiemmin julkaistu.
Tutustu myös Iiris Aaltion artikkeliin Uuden tieteellisen tiedon tuottaminen, joka käsittelee laajasti tutkimusprosessin kulkua ja siihen liittyvää tiedon tuottamista.
Yleistä tiedonlähteiden arvioinnista
Tutkimustyössä lähdekriittisyys on tärkeää, oli sitten kyse tiedon luotettavuudesta, sisällöstä tai relevanssista. Etenkin internet-aineistojen kohdalla tämä on tärkeää, sillä julkaisuja ei arvioi tai valvo mikään ulkopuolinen taho. Yliopistokirjastoihin hankitut sähköiset aineistot (e-kirjat, artikkeli- ja viitetietokannat, sanakirjat) ovat yleensä aina laadukkaita aineistoja, mutta se ei poista opiskelijan omaa vastuuta tiedon kriittisessä arvioinnissa.
Pyri aina hankkimaan käsiisi alkuperäinen tiedonlähde (primaarilähde). Älä viittaa toisen tutkimukseen aiheesta kertovan artikkelin kautta (sekundaarilähde).
Internet-lähteistä
Internetin hakukoneiden (esim. Google tai Google Scholar) kanssa tulee olla varovainen. Vaativissa tiedonhakutehtävissä on parasta turvautua ensisijaisesti oman yliopistosi tarjoamiin aineistoihin. Googlea voi käyttää mieluusti tilanteissa, joissa halutaan vaikkapa alustavasti tutustua tutkittavaan asiaan.
Tieteellisen ja populaarin lähteen eroOn tärkeää osata erottaa toisistaan tieteellinen julkaisu ja yleistajuinen (populaari) julkaisu. Populaareja julkaisuja kutsutaan usein aikakauslehdiksi ("magazine") ja tieteellisiä julkaisuja tieteellisiksi lehdiksi (”journal”). Populaareihin julkaisuihin luetaan myös sanomalehdet ("newspaper") ja ammattilehdet ("trade journal"). Tekniikan aloilla ammattilehdet välittävät yleensä käytännön tietoa alan ammattilaisille.
Tutkimustyön tulee perustua tieteelliseen tietoon. Tutkimustyössä voi viitata jonkin verran myös populaarisiin lähteisiin, mutta tutkimus ei saa rakentua pelkästään ei-tieteellisen tiedon varaan.
Tieteellinen julkaisu sisältää tutkimukseen perustuvaa tietoa, ja se noudattaa tiettyä kaavaa. Katso: Anatomy of a Scholarly Article
Tieteellinen artikkeli on aina vertaisarvioitu (peer-reviewed), eli aiheen asiantuntijat ovat arvioineet artikkelin sisällön, metodit ja rakenteet ennen artikkelin hyväksymistä julkaistavaksi. Vertaisarviointimenettely tapahtuu usein anonyymisti puolueettomuuden takaamiseksi.
Tieteellisessä julkaisussa tekijän kehysorganisaatio ja asema on kerrottu, ja tekijä on usein tietyn alan tutkija tai asiantuntija. Tieteellisessä artikkelissa on käytettävä lähteitä. Lähteet on merkittävä asianmukaisesti sekä tekstin sisäisiin viitteisiin - tekstiviitteisiin - että lähdeluetteloon.
Tiedonlähteiden arviointikriteereitä
| Luotettavuus |
Tarkista, löytyykö tekstistä tiedon tuottaja (julkaisu, kustantaja) ja tekijä (kirjoittaja). Arvioi, onko tieto tutkittua ja objektiivista, onko tekstissä käytetty lähteitä asianmukaisesti, ja onko julkaisu vertaisarvioitu. Esittääkö julkaisu tutkittuja faktoja vai subjektiivisia mielipiteitä? |
| Sisältö |
Pohdi tiedon laajuutta, kattavuutta ja yksityiskohtaisuutta, tekijän päämääriä sekä julkaisun kohderyhmää. Kaupallisen tahon rahoittamaan tutkimukseen on syytä suhtautua kriittisesti, koska rahoittajan odotukset saattavat vaikuttaa lopputuloksiin. Uutisten siteeraamat tutkimustulokset tulee tarkistaa tutustumalla alkuperäiseen tutkimukseen. |
| Relevanssi |
Onko tieto hyödyllistä: sopivan tuoretta, onko siinä oikea näkökulma? Uusin tieto löytyy usein alan konferenssijulkaisuista ja tieteellisistä lehdistä. Jos teet kirjallisuuskatsausta, vanhempikin tutkimus on relevanttia. |
Tieteellisten lehtien (journals) arviointikriteereitä
Tutustu lehtien Julkaisufoorumi-luokituksiin (JUFO-luokitus) - Selaa JUFO-tietokantaa
Julkaisufoorumi (JUFO) on kaikki tieteenalat kattava tasoluokitus erityyppisille julkaisukanaville: tieteellisille lehdille, konferensseille ja kirjakustantajille. Luokiteltuja tieteellisiä lehtiä tietokannassa on yli 25 000 ja kirjakustantajia noin 2 000. Luokituksessa on kolme tasoa: 1 = perustaso, 2 = johtava taso, 3 = korkein taso. Lue lisää arviointikriteereistä.
Tutustu Impact Factor (IF) -luokitukseen - Selaa Journal and High Cited data (JHCD) -tietokantaa oman yliopistosi tarjoaman yhteyden kautta.
Impact Factor (IF) eli lehden vaikuttavuuskerroin kertoo, kuinka monta kertaa tietyn lehden artikkeleihin keskimäärin viitataan tietyn ajanjakson aikana. Journal and High Cited data (JHCD) -tietokanta sisältää vaikuttavuuskertoimen sekä kahden että viiden vuoden ajanjaksolta. JHCD-tietokanta sisältää kaksi osiota: Journal Citation Reports (sis. tiedon 8 000:sta lehdestä) sekä Essential Science Indicators (sis. tiedon 2 600:sta lehdestä).
Onko artikkeli vertaisarvioitu? - Selaa Ulrichsweb-tietokantaa oman yliopistosi tarjoaman yhteyden kautta.
Ulrichsweb Serials Directory -tietokanta sisältää tiedot noin 300 000:sta lehdestä. 
-symboli osoittaa, että lehti on vertaisarvioitu.
Alla oleva teksti on kopioitu suurimmaksi osaksi Tampereen yliopiston Tieteellisen kirjoittamisen ohjesivulta osoitteesta http://www15.uta.fi/selfaccess/userhtml/suo/1103282434/artikkeli.html . Sivulla viitataan teokseen Hirsjärvi, Sirkka – Remes, Pirkko – Sajavaara, Paula: Tutki ja kirjoita. Tammi. Helsinki.
Tutkimustyössä tuotetaan uutta tietoa. Usein tutkijat julkaisevat työnsä tuloksia artikkeleina tieteellisissä lehdissä.
Tieteellinen artikkeli voi olla empiirisestä tutkimuksesta kertova artikkeli, katsausartikkeli tai teoreettinen artikkeli.
1) Empiirisestä tutkimuksesta kertova artikkeli sisältää seuraavat osiot (ns. IMRD-kaavan):
Empiirisestä tutkimuksesta kertovassa artikkelissa on lisäksi
2) Katsausartikkeli
3) Teoreettisessa artikkelissa kirjoittaja
Ennen julkaisemista tieteelliset artikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin. Katso oheinen video vertaisarviointiprosessista.
Tutkivalla oppimisella tarkoitetaan sellaista oppimista, jossa tietoja ei omaksuta valmiina opettajalta tai oppikirjasta, vaan oppija ohjaa omaa oppimistaan asettamalla ongelmia, muodostamalla omia käsityksiään ja selityksiään sekä hakemalla tietoa itsenäisesti ja rakentamalla näin syntyneestä tiedosta laajempia kokonaisuuksia. (Katso: http://www.mlab.uiah.fi/polut/Yhteisollinen/teoria_tutkiva_oppiminen.html)
Opinnäytetyötä ja tutkimusta tehdään juuri edellä kuvatulla tavalla sillä erotuksella, että tutkiva oppiminen on varsinaisesti yhteisöllistä, mutta tutkimustyössä oppija toimii enimmän ajan itsenäisesti. Prosessi on kuitenkin samanlainen: pyritään ilmiöiden ymmärtämiseen ja selittämiseen, haetaan tietoa ongelmasta, peilataan omia ilmiöön liittyviä käsityksiä olemassa olevaan tietoon, kohdistetaan huomio keskeisiin käsitteisiin ja rakennetaan [yhteisöllisesti] uutta tietoa.
Monitieteellisissä tutkimusongelmissa tutkittava ilmiö sijaitsee eri tieteenalojen rajapinnalla ja käsittää näiden tieteenalojen problematiikkaa eri laajuisesti. Alla oleva kuva esittää kahden tieteenalanalueelta nousevia ongelmia ja tiedontarpeita. Kuva havainnollistaa, että eri tieteenalojen osuudet ilmiöissä ja ongelmissa vaihtelevat.
Lähde: TALIKKA, M., 2018. Recognizing required changes to higher education engineering programs’ information literacy education as a consequence of research problems becoming more complex (Doctoral dissertation), Lappeenranta University of Technology.
Tutkimustyössä syntyvää uutta tietoa jaetaan julkaisemalla artikkeleita, konferenssipapereita, raportteja tai esimerkiksi opinnäytteitä, joita tässä oppaassa pääasiassa käsitellään. Julkaiseminen on oleellinen osa tieteellistä vuorovaikutusta.
Myös julkaisuissa itsessään käydään tieteellistä vuoropuhelua, kun vertaillaan kirjallisuudessa esiintyviä näkemyksiä ja tutkimustuloksia omassa tekstissä. Tekstin rakenteessa tulee välttää tyyliä, jossa yksi tekstikappale käsittelee yhdessä lähdeteoksessa esitettyä väittämää ja seuraavassa toista. Teksti rakennetaan niin, että eri lähteissä esitettyjä näkemyksiä ja tuloksia esitetään rinnakkain ja pohditaan niiden yhteneväisyyksiä ja eroja, jolloin lähteet keskustelevat keskenään.
Tiedeyhteisö keskustelee tutkimusaiheista ja -tuloksista niin erilaisissa tilaisuuksissa suullisesti kuin myös julkaisujen välityksellä. Keskustelua käydään sekä kansallisilla että kansainvälisillä foorumeilla.
Opinnäytetyön julkisuus ja julkaiseminen julkaisuarkistossa
Opinnäytteet ovat julkisia. Ne julkaistaan useimmiten vain sähköisessä muodossa. LUT-yliopistossa opinnäytteet julkaistaan LUTPub-julkaisuarkistossa ja ammattikorkeakouluissa Theseus-palvelussa.
Katso ohjeet LUT-yliopiston opinnäytteiden julkaisemisesta LUTPubissa ja LAB-ammattikorkeakoulun opinnäytteiden julkaisemisesta Theseuksessa.
Avoimet julkaisut ovat julkaisuja, joiden kokotekstit ovat maksutta saatavissa. Avoimien julkaisujen kautta tutkimustulokset voidaan jakaa nopeasti laajalle käyttäjäkunnalle.
Avointa julkaisemista on erilaista.
GREEN OPEN ACCESS
Artikkeli / kirjan kappale tallennetaan sisällön osalta identtisenä kuin julkaistava versio avoimeen julkaisuarkistoon kustantajan ehtojen mukaisesti.Tätä kutsutaan rinnakkaistallentamiseksi.
GOLD OPEN ACCESS
artikkeli julkaistaan Open Access -periaatteella toimivassa lehdessä tai
monografia julkaistaan avoimesti Open Access -palvelujen kautta.Tällöin julkaisemisesta peritään usein julkaisumaksu (article processing charge APC; book processing charge BPC).
HYBRID OPEN ACCESS
Ostetaan yksittäinen artikkeli avoimeksi muuten tilausmaksullisesta lehdestä. Julkaisemisesta peritään julkaisumaksu (article processing charge, APC).
MUU AVOIN JULKAISEMINEN
Julkaista voi myös esimerkiksi oman verkkosivun kautta.
Katso lisää https://avointiede.fi/
Avoimet tutkimusaineistot tarkoittavat aineistoja, jotka noudattavat FAIR-periaatteita (Findable, Accessible, Interoperable, and Re-usable) eli aineiston tulisi olla löydettävissä, saavutettavissa, yhteentoimivaa ja uudelleen käytettävää. Aineistoja voi tallentaa erilaisiin tutkimusdatapalveluihin, joita ovat esimerkiksi CSC:n suomalaiset palvelut Etsin (tutkimusaineistojen hakupalvelu), AVAA (avointen tutkimusaineistojen julkaisualusta) ja IDA (tietoaineistojen säilytyspalvelu). Kansainvälisiä datapalveluja ovat mm. Zenodo (eurooppalainen eri tieteenalojen tutkimusdatarepositorio) ja EUDAT (eurooppalainen tutkimusdatainfrastruktuuri ja -palvelukokonaisuus). Avoimia tutkimusaineistoja voi löytää myös OpenDOAR-palvelusta, joka on data-arkistojen hakemistopalvelu.
Tekijänoikeus tarkoittaa teokselle annettua suojaa eli tekijän saamia yksinoikeuksia, jotka koostuvat taloudellisista ja moraalisista oikeuksista. Tekijänoikeus suojaa teosta, ei sen sisältämiä tietoja tai ideoita.
Tekijä on luonnollinen henkilö, joka on tehnyt teoksen ja omistaa sen yksinoikeudet. Tekijöitä voi olla useita ja he omistavat oikeudet kunkin tekemään osaan. Jos osia ei voi erotella, he omistavat oikeudet kokonaisuuteen yhdessä. Tekijä voi tietyssä määrin siirtää oikeutensa toiselle taholle.
Teos on riittävän luova kirjallinen tai taiteellinen tuotos, esim. artikkeli, kirja, sävellys tai maalaus. Teoskynnys tarkoittaa teokselta edellytettävää omaperäisyyden määrää, jotta tuotos katsottaisiin itsenäiseksi teokseksi ja se saavuttaisi tekijänoikeussuojan.
Teoskappaleella tarkoitetaan yhtä teoksesta tehtyä kopiota. Verkossa olevien teosten osalta teoksen ja teoskappaleen ero on häilyvä.
Lähteet:
Suomen tekijänoikeuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
Toikkanen, Tarmo & Oksanen, Ville (2011). Opettajan tekijänoikeusopas. Helsinki: Finn Lectura
Tekijänoikeuksista on olemassa aivan oma oppaansa, joka löytyy LibGuides-sivustolta.
Plagiointi tarkoittaa toisen kirjoittaman tekstin kopioimista omaan työhön sellaisenaan ilman, että se osoitetaan selvästi kopioiduksi esimerkiksi käyttämällä lainausmerkkejä. Tekijänoikeus suojaa muotoa. Toisen kirjoittaman tekstin sisältöä saa omassa työssä käyttää lähteenä, kun merkitsee tekstin yhteyteen käytetyn lähteen eli käyttää tekstiviitettä.
Katso Bainbridge State Collegen video, jossa kerrotaan, mikä on plagiointia, jotta et tietämättäsi tulisi toimineeksi väärin ja epäeettisesti.
Plagiaatintunnistusohjelmia on useita. LUT-yliopistossa ja LAB-ammattikorkeakoulussa käytetään Turnitin-ohjelmistoa, joka toimii Moodle-ympäristössä. Toinen laajasti käytetty ohjelma on Urkund.
Tiedon tuottajan motiivi tiedon julkaisemiseen on merkittävä asia arvioitaessa tiedon luotettavuutta. Tätä on syytä pohtia erityisesti käytettäessä avoimia verkossa olevia lähteitä. Kannattaa tarkastella sivuston julkaisijan tietoja ja miettiä, voisiko julkaisijan pyrkiä edistämään joitakin itselleen edullisia näkökantoja julkaisullaan.