Kirjallisuuskatsausta tehtäessä tiedonhankinnan tulee olla systemaattista, eli kattavaa, perusteellista ja hyvin dokumentoitua. Kattavuutta hakuun saadaan pitämällä niin hakusanat, hakutavat kuin tietokantavalikoima riittävän monipuolisina. Systemaattiseen tiedonhakuun kuuluu, että hakulausekkeet ja -prosessi dokumentoidaan tarkasti. Dokumentointi kannattaa aloittaa jo tiedonhaun alkuvaiheessa.
Tutustu aluksi tarkemmin valitsemaasi kirjallisuuskatsaustyyppiin.
Ammattikorkeakoulussa tehdään usein kuvailevia kirjallisuuskatsauksia, YAMK opinnoissa myös systemaattisia katsauksia.
HUOM! Tässä oppaassa on yleisiä ohjeita kirjallisuuskatsauksen tiedonhankintaan. Sovi oman ohjaajasi kanssa työhösi sopivasta kirjallisuuskatsaustyypistä ja muista kriteereistä.
Systemaattisessa tiedonhaussa on hakutuloksen kattavuuden varmistamiseksi syytä tehdä tiedonhaku useammassa tietokannassa. Tutustu tietokantojen kuvauksiin ja tee niissä tarvittaessa alustavia hakuja selvittääksesi, onko tietokanta aiheesi kannalta sopiva.
Sopivia tietokantoja löydät tämän oppaan Artikkelit ja tietokannat -osiosta.
HUOM! LAB Primo on hakupalvelu, joka etsii useasta tietokannasta samanaikaisesti. Tästä johtuen haun rajaamisen ja tarkentamisen mahdollisuudet ovat hieman rajatummat. Keskustele opinnäytetyösi ohjaajan kanssa soveltuuko LAB Primo sinun kirjallisuuskatsauksesi lähteeksi.
Systemaattinen tiedonhaku edellyttää huolellista suunnittelua, ja sinun pitää myös pystyä toistamaan ja raportoimaan hakusi.
Tutkimusaiheen (esim. opiskelijoiden psyykkinen hyvinvointi) valinnan jälkeen määrittele tutkimuskysymys tai -kysymykset, joihin etsit työssäsi vastauksia. Tutkimuskysymys voi olla vaikkapa "Miten korkeakoulujen terveyspalvelut edistävät opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia?"
Työn otsikko tai tutkimuskysymykset eivät sellaisenaan toimi hakulauseina, mutta niistä voi löytää haun kannalta keskeiset aihekokonaisuudet.
Mieti mitkä ovat tutkimuskysymyksesi tärkeimmät käsitteet ja listaa ne tärkeysjärjestyksessä. 2-4 käsitettä yleensä riittää. Ideoi käsitteille synonyymejä ja lähikäsitteitä, muista myös käännökset. Hakusanoja voi ideoida vapaasti, mutta voit myös hyödyntää asiasanastoja (esim. YSO ja MeSH) ja tietokantojen omia aihetta kuvaavien sanojen listauksia. Hakujen ja mahdollisiin lähdeaineistoihin tutustumisen myötä löydät todennäköisesti lisää uusia hakusanoja.
| Käsite 1 | Käsite 2 | Käsite 3 | Käsite 4 |
| psyykkinen hyvinvointi | opiskelijat | edistäminen | opiskelijaterveydenhuolto |
| henkinen hyvinvointi; | korkeakouluopiskelijat | terveyspalvelut | |
| mielenterveys | korkeakoulut | mielenterveyspalvelut | |
| psychological wellbeing | students | promotion | nursing |
| mental wellbeing | undergraduates | (mental health) prevention | |
| mental health | higher education |
Hakusanoista muodostetaan ns. hakulauseita huomioiden kulloinkin käytettävän tietokannan ohjeet esim. katkaisumerkkien ja useamman sanan muodostamien hakufraasien merkintätavasta.
Esimerkiksi("psyykkinen hyvinvointi" OR "henkinen hyvinvointi" OR mielentervey*) AND opiskelijat
("psyykkinen hyvinvointi" OR "henkinen hyvinvointi" OR mielentervey*) AND opiskelijaterveydenhuolto
(”mental well-being” OR ”mental health promotion” OR “mental health prevention”) AND (students OR undergraduates OR “higher education”) AND nurs*
Vinkkejä hakulausekkeen muodostamiseenVoit käyttää haun suunnittelussa ja toteutuksessa apunasi Tiedonhankinnan opasta, Tiedonhankinnan työkalupakkia tai Tampereen yliopiston systemaattisen tiedonhankinnan opasta. Muista tutustua kuhunkin valitsemaasi tietokantaan ja sen käyttöohjeisiin huolella, lisäopastusta tietokantojen käyttöön löydät tietokannan omista ohjeista sekä Apua e-aineistojen käyttöön -oppaasta.
Kuvaa tiedonhakusi kulku opinnäytetyön menetelmäosiossa. Voit katsoa mallia esim. Iris Laineen (2023): https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202302072126 tai Henri Lindholmin (2024): https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332507 integratiivisista kirjallisuuskatsauksista tai Ester Kautosen ja Heli Lehdon (2021): https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021092718086 kuvailevasta kirjallisuuskatsauksesta.
Käytetyt tietokannat, hakusanat ja rajaukset (esim. vertaisarviointi, julkaisuvuosi, aineistotyyppi) sekä hauista saadut tulosmäärät taulukoidaan. Huomaa, että käyttäessäsi tietokantoja LAB Primon kautta, sieltä löydetyt artikkelit ovat usein maksumuurin takana, jolloin haku kohdistuu myös ei-avoimesti saatavilla oleviin aineistoihin. Muista siis hakuja dokumentoidessasi kertoa käyttäneesi LABille lisensoituja aineistoja mahdollisten avoimesti saatavilla olevien aineistojen lisäksi.
Tietoa hakutulosmääristä tarvitaan valintaprosessin kuvaamisessa. PRISMA-kaavio (PRISMA Flowchart) on vakiintunut tapa kuvata hakutulosten valintaprosessia. Pohjatiedoston (PRISMA Flow Diagram) voi ladata PRISMA Statement -sivustolta.
Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaun tuloksena voi olla jopa satoja viitteitä, joiden läpikäynti ja hallinta voi olla työlästä. Myös läpikäynnin prosessi tulee kuvata. Hakutulosten läpikäynti aloitetaan usein silmäilemällä löydettyjen artikkelien otsikoita, tiivistelmiä ja aihesanoja, minkä jälkeen valitaan tutkimuskysymykseen vastaavat lähteet.
Viitteiden käsittelyn apuna voidaan käyttää viiteidenhallintaohjelmia, joihin artikkelien tietojen siirto on usein nopeaa ja vaivatonta. Viitteidenhallintaohjelmien avulla voit myös etsiä löytämistäsi hakutuloksista kaksoiskappaleita ja järjestää viitteet kansioihin. Kun viittaaminen tehdään Wordin viitteidenhallintaohjelmaa varten saatavilla olevan lisäosan avulla, auttaa viiteidenhallintaohjelma myös itse työn kirjoittamisessa tuottamalla automaattisesti lähdeluettelon tekstissä käytetyistä lähteistä. Viitteidenhallintaohjelmia on monia, tutustu esimerkiksi Zoteroon. Ohjeet LABin viittaustyylin käyttöönottoon Zoterossa löydät Zotero -oppaasta.
Arvioinnin apuna voit käyttää esimerkiksi Hoitotyön tutkimussäätiö Hotuksen sivuilta löytyviä Tutkimuksen arviointikriteeristöjä (JBI).
Baethge, C., Goldbeck-Wood, S. & Mertens, S. 2019. SANRA—a scale for the quality assessment of narrative review articles. Research Integrity and Peer Review. 4: 5. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s41073-019-0064-8
Pati, D. & Lorusso, L. N. 2018. How to Write a Systematic Review of the Literature. HERD. 11(1), 15–30. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1177/1937586717747384
(Artikkeli LAB Primon kautta: https://lut.primo.exlibrisgroup.com/permalink/358FIN_LUT/1hujjmv/cdi_proquest_miscellaneous_1981813458)
Cooper, C., Booth, A., Varley-Campbell, J. et al. 2018. Defining the process to literature searching in systematic reviews: a literature review of guidance and supporting studies. BMC Medical Research Methodology. 18, 85. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12874-018-0545-3
Munn, Z., Peters, M.D.J., Stern, C. et al. 2018. Systematic review or scoping review? Guidance for authors when choosing between a systematic or scoping review approach. BMC Medical Research Methodology. 18, 143. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12874-018-0611-x
Pham, M. T., Rajić, A., Greig, J. D., Sargeant, J. M., Papadopoulos, A. & McEwen, S. A. 2014. A scoping review of scoping reviews: advancing the approach and enhancing the consistency. Research synthesis methods. 5(4), 371–385. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1002/jrsm.1123
Peters, M. D., Godfrey, C. M., Khalil, H., McInerney, P., Parker, D. & Soares, C. B. 2015. Guidance for conducting systematic scoping reviews. International journal of evidence-based healthcare. 13(3), 141–146. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1097/XEB.0000000000000050
Penedones, A., Alves, C. & Batel-Marques, F. 2019. Recommendations to conduct and report systematic reviews in medical literature: a scoping review. BMC Medical Research Methodology. 19, 234. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1186/s12874-019-0870-1
Hopia, H., Latvala, E., & Liimatainen, L. 2016. Reviewing the methodology of an integrative review. Scandinavian journal of caring sciences. 30(4), 662–669. Viitattu 22.5.2023. Saatavissa https://doi.org/10.1111/scs.12327