Taiteellinen toiminta muodostaa osan korkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä. Korkeakouluun palvelussuhteessa olevan henkilöstön taiteellinen toiminta on osa korkeakoulun yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sillä kehitetään sekä pidetään yllä korkeakoulun henkilöstön asiantuntemusta ja verkostoja, joita voidaan hyödyntää korkeakoulun toiminnassa.
Taiteellinen julkaisu tässä tarkoittaa taiteellisen toiminnan tuloksena syntyviä esityksiä, teoksia tai vastaavia taiteellisen toiminnan julkisia tuloksia.
Taidealan julkaisujen määrittelylle ei ole olemassa vakiintuneita tapoja. Alla on kolme ohjeellista ehtoa, joiden täyttyessä korkeakoulu voi kirjata taidealan julkaisun toimintansa tuloksena.
1. Lähtökohtana taiteellinen näkemys
Julkaisun tulee olla syntynyt tekijän tai tekijöiden tarkoituksellisen, taiteelliselle näkemykselle perustuvan toiminnan myötä. Taiteellisen julkaisun täytyy aina ylittää tekijänoikeuslainsäädännön mukainen teoskynnys.
2. Affiliaatio eli yhteys korkeakouluun
Vähintään yhdellä tekijällä tulee olla yhteys korkeakouluun siten, että taiteellinen toiminta liittyy henkilön toimenkuvaan korkeakoulussa. Yhteys korkeakouluun tarkoittaa taiteellisten julkaisujen osalta sitä, että tekijä on korkeakouluun palvelussuhteessa julkaisun valmistelun, harjoittelun ja/tai tekemisen aikana ja että taiteellinen toiminta liittyy henkilön toimenkuvaan korkeakoulussa. Taiteellisen toiminnan liittyminen henkilön toimenkuvaan tarkoittaa, että toiminta kuuluu henkilön työsuunnitelmaan tai siitä on sovittu esimiehen kanssa esimerkiksi kehityskeskusteluissa.
Siltä osin kun taiteellisesta toiminnasta ei ole sovittu työnantajan kanssa ja tämä taiteellinen toiminta muodostaa henkilön pääasiallisen korkeakoulun ulkopuolisen toimenkuvan, ei taiteellista toimintaa voida huomioida tiedonkeruussa.
3. Julkisuus
Tulosten kirjauksessa julkisuutta käytetään kirjaamisen yhtenä kriteerinä. Taidealalla julkisuus tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, että julkaisemisesta on päättänyt lähinnä taiteellisin perustein jokin muu kuin tekijä itse, esim. tilaaja, kuraattori, tuottaja tai kustantaja.
Tuloksen julkisuus pitää voida todentaa jälkeenpäin. Näin ollen, täyttääkseen julkisuuskriteerin taidealan julkaisun täytyy pääsääntöisesti olla:
A) jonkun muun kuin tekijän tai tekijöiden ainakin rajatuksi ajaksi yleisesti tavoitettavaksi toimittama, tai
B) riippumattomasti vertaisarvioitu ja ainakin rajatuksi ajaksi yleisesti saataville toimitettu, tai
C) korkeakoulun ulkopuolisen organisaation tilaama, vastaanottama ja taiteellisessa tarkoituksessa hyödyntämä.
Mikäli julkaisun julkisuutta on vaikea tulkita em. kriteerien mukaan, täytyy julkaisun kuitenkin ylittää tekijänoikeuslainsäädännön mukaisen teoskynnyksen.
Lähde: Julkaisutiedonkeruun käsikirja 2023: Käsitteet ja määrittelyt
Julkinen taiteellinen ja taideteollinen toiminta on jaoteltu kolmeen julkaisutyyppiin:
Itsenäinen teos tai esitys (F1)
Taiteellinen teoksen tai esityksen osatoteutus (F2)
Ei-taiteellisen julkaisun taiteellinen osa (F3)
Taidealan julkaisu kirjataan korkeakoulun tuloksena vain yhden kerran siitä riippumatta, onko julkaisun syntyyn vaikuttanut yksi tai useampi korkeakoulun toimija. Kuitenkin, jos julkaistu teos koostuu useammista, itsenäistä taiteellista toimintaa edellyttävistä taiteellisista osasuorituksista, osasuoritukset kirjataan erikseen taiteellisen toiminnan tuloksina (esim. näyttelyn tuottaminen ja kuratointi).
Saman julkaisun peräkkäisiä julkistamisia ei kirjata erillisinä tuloksina. Samaksi julkaisuksi tulkitaan produktio tai esityskokonaisuus, joka tai jonka osat eivät ole edellyttäneet merkittävää uudelleenvalmistelua tai harjoittelua. Omaksi, erikseen kirjattavaksi tulokseksi katsotaan kuitenkin julkaisun myöhäisempi versio, mikäli sen toteuttaminen on edellyttänyt oleellisesti uutta ja merkittävää taiteellista muokkausta sekä muuta erillistä resursointia tai jos uudelleen julkistaminen perustuu oleellisesti aiempaa korkeamman julkaisukynnyksen ylittämiselle.
Kirjaus suoritetaan ensimmäisen tai muuten merkittävimmän julkisen esilläolon mukaisesti tai saman julkaisun peräkkäisistä julkistamisista muodostuvana kokonaisuutena (kuten produktiona, kiertueena tai projektina). Taidealan julkaisun kirjaamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ehtoon, joka määrittää kuinka monta kertaa se voidaan kirjata.
Julkaisun esiintymismuototyyppien määrittelyssä sovelletaan taidealan julkaisujen tyyppikategoriaa sekä rooleja. Tekijä valitsee taiteellisen roolinsa julkaisuun liittyen ja tyyppikategorian, joka tarkentaa taiteellisen työn lopputuloksen. Roolit liittyvät aina henkilön toimenkuvaan ja taiteelliseen asiantuntemukseen korkeakoulussa. Tyypillisesti yhdellä henkilöllä voi olla 1-2 roolia per esitys/produktio.
Lähde: Julkaisutiedonkeruun käsikirja 2023: Käsitteet ja määrittelyt
Jos teoksiasi on ollut esillä näyttelyssä, merkitse ne seuraavasti:
Jos olet osallistunut näyttelyn kokoamiseen:
LABin tiloissa pidettävät näyttelyt
Taiteellisen opetus- ja ohjaustyön tuloksena syntyneitä julkaisuja ei raportoida, paitsi siltä osin kuin kyse on opettajan taiteellisesta toiminnasta, joka täyttää taidealan julkaisun kriteerit. Vaikka produktion teossa on mukana opiskelijoita, voidaan julkaisu merkitä ainoastaan opettajan panoksen mukaan.
Näistä julkaisuista maksetaan opettajalle 50 eur per julkaisu. Julkaisuilmoitusta tehtäessä on mainittava, että kyseessä on opiskelijoiden kanssa tehty yhteisjulkaisu. Justuksessa tieto merkitään lomakkeen lopussa olevaan Lisätieto-kenttään.
Huom! Opinnäytetyön tai muun opiskeliatyön ohjaukseen liittyvä toiminta ei oikeuta julkaisupisteeseen (ei sisällä opettajan itsenäistä taiteellista toimintaa).