Skip to Main Content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

LAB Julkaisijan opas: Taiteelliset julkaisut

Taiteellisen julkaisun määritelmä

Taiteellinen toiminta muodostaa osan korkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä. Korkeakouluun palvelussuhteessa olevan henkilöstön taiteellinen toiminta on osa korkeakoulun yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja sillä kehitetään sekä pidetään yllä korkeakoulun henkilöstön asiantuntemusta ja verkostoja, joita voidaan hyödyntää korkeakoulun toiminnassa.

Taiteellinen julkaisu tässä tarkoittaa taiteellisen toiminnan tuloksena syntyviä esityksiä, teoksia tai vastaavia taiteellisen toiminnan julkisia tuloksia.

Taidealan julkaisujen määrittelylle ei ole olemassa vakiintuneita tapoja. Alla on kolme ohjeellista ehtoa, joiden täyttyessä korkeakoulu voi kirjata taidealan julkaisun toimintansa tuloksena.

1. Lähtökohtana taiteellinen näkemys

Julkaisun tulee olla syntynyt tekijän tai tekijöiden tarkoituksellisen, taiteelliselle näkemykselle perustuvan toiminnan myötä. Taiteellisen julkaisun täytyy aina ylittää tekijänoikeuslainsäädännön mukainen teoskynnys.

2. Affiliaatio eli yhteys korkeakouluun

Vähintään yhdellä tekijällä tulee olla yhteys korkeakouluun siten, että taiteellinen toiminta liittyy henkilön toimenkuvaan korkeakoulussa. Yhteys korkeakouluun tarkoittaa taiteellisten julkaisujen osalta sitä, että tekijä on korkeakouluun palvelussuhteessa julkaisun valmistelun, harjoittelun ja/tai tekemisen aikana ja että taiteellinen toiminta liittyy henkilön toimenkuvaan korkeakoulussa. Taiteellisen toiminnan liittyminen henkilön toimenkuvaan tarkoittaa, että toiminta kuuluu henkilön työsuunnitelmaan tai siitä on sovittu esimiehen kanssa esimerkiksi kehityskeskusteluissa.

Siltä osin kun taiteellisesta toiminnasta ei ole sovittu työnantajan kanssa ja tämä taiteellinen toiminta muodostaa henkilön pääasiallisen korkeakoulun ulkopuolisen toimenkuvan, ei taiteellista toimintaa voida huomioida tiedonkeruussa.

3. Julkisuus

Tulosten kirjauksessa julkisuutta käytetään kirjaamisen yhtenä kriteerinä. Taidealalla julkisuus tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, että julkaisemisesta on päättänyt lähinnä taiteellisin perustein jokin muu kuin tekijä itse, esim. tilaaja, kuraattori, tuottaja tai kustantaja.

Tuloksen julkisuus pitää voida todentaa jälkeenpäin. Näin ollen, täyttääkseen julkisuuskriteerin taidealan julkaisun täytyy pääsääntöisesti olla:

A)    jonkun muun kuin tekijän tai tekijöiden ainakin rajatuksi ajaksi yleisesti tavoitettavaksi toimittama, tai

B)    riippumattomasti vertaisarvioitu ja ainakin rajatuksi ajaksi yleisesti saataville toimitettu, tai

C)    korkeakoulun ulkopuolisen organisaation tilaama, vastaanottama ja taiteellisessa tarkoituksessa hyödyntämä.

Mikäli julkaisun julkisuutta on vaikea tulkita em. kriteerien mukaan, täytyy julkaisun kuitenkin ylittää tekijänoikeuslainsäädännön mukaisen teoskynnyksen. 

Lähde: Julkaisutiedonkeruun käsikirja 2021: Käsitteet ja määrittelyt

Taidealan julkaisujen tyyppikategoriat

Julkinen taiteellinen ja taideteollinen toiminta on jaoteltu kolmeen julkaisutyyppiin:

F1 Erillisjulkaisu

  • Taidejulkaisu, joka on itsenäinen kokonaisuus olematta toisen taideteoksen osa tai joka ei sisällä muita itsenäisen taiteellisen julkaisun asemaan asetettavia osia.
  • Esimerkkejä F1 -julkaisuista ovat  kokonaisuuden muodostava yksityisnäyttely tai teos, joka muodostuu useammasta ei-itsenäisestä osasta (esim. triptyykit). 

F2 Julkinen taiteellinen teoksen osatoteutus

  • Taidejulkaisu voi olla kiinteässä, irrottamattomassa suhteessa yhteisjulkaisuun, mutta kyseisen taiteenalan käytännön mukaan sitä voidaan arvostaa erillisenä (esim. näytelmän lavastus, yhteisnäyttelyssä oleva maalaus, kamarimuusikon osuus konsertissa, näyttelijän roolisuoritus).
  • Tähän kategoriaan merkitään myös julkaisun kokoamiseen liittyvä työ eli kokonaisuuteen kuuluvien osien valinta, kokonaisuuden yleisten taiteellisten periaatteiden määrittäminen ja osajulkaisujen työstäminen yhdessä niiden tekijöiden kanssa siten, että ne sopivat kokonaisuuteen (esim. näyttelyn kuratointi, näyttämöteoksen ohjaus, konserttikokonaisuuden taiteellinen johtaminen/tuottaminen).

F3 Ei-taiteellisen julkaisun taiteellinen osa

  • Taiteellinen osa julkaisua, jonka konteksti ei ole ensisijaisesti taiteellinen mutta joka on kuitenkin kyseisen taideyhteisön taiteena arvostama (esim. markkinoille tuodun tuotteen muotoilu- tai suunnitteluratkaisu, vaativa sävellystyö mainosfilmiin).
     

Lähde: Julkaisutiedonkeruun käsikirja 2021: Julkaisutyypit

Taidealan julkaisujen ilmoittaminen

Taidealan julkaisu kirjataan korkeakoulun tuloksena vain yhden kerran siitä riippumatta, onko julkaisun syntyyn vaikuttanut yksi tai useampi korkeakoulun toimija. Kuitenkin, jos julkaistu teos koostuu useammista, itsenäistä taiteellista toimintaa edellyttävistä taiteellisista osasuorituksista, osasuoritukset kirjataan erikseen taiteellisen toiminnan tuloksina (esim. näyttelyn tuottaminen ja kuratointi).

Saman julkaisun peräkkäisiä julkistamisia ei kirjata erillisinä tuloksina. Samaksi julkaisuksi tulkitaan produktio tai esityskokonaisuus, joka tai jonka osat eivät ole edellyttäneet merkittävää uudelleenvalmistelua tai harjoittelua. Omaksi, erikseen kirjattavaksi tulokseksi katsotaan kuitenkin julkaisun myöhäisempi versio, mikäli sen toteuttaminen on edellyttänyt oleellisesti uutta ja merkittävää taiteellista muokkausta sekä muuta erillistä resursointia tai jos uudelleen julkistaminen perustuu oleellisesti aiempaa korkeamman julkaisukynnyksen ylittämiselle.

Kirjaus suoritetaan ensimmäisen tai muuten merkittävimmän julkisen esilläolon mukaisesti tai saman julkaisun peräkkäisistä julkistamisista muodostuvana kokonaisuutena (kuten produktiona, kiertueena tai projektina). Taidealan julkaisun kirjaamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota ehtoon, joka määrittää kuinka monta kertaa se voidaan kirjata.

Julkaisun esiintymismuototyyppien määrittelyssä sovelletaan taidealan julkaisujen tyyppikategoriaa sekä rooleja.  Taidejulkaisujen tyyppikategoriat ja roolit tarkentavat julkaisutyyppejä F1, F2 ja F3. Tekijä valitsee taiteellisen roolinsa julkaisuun liittyen ja tyyppikategorian, joka tarkentaa taiteellisen työn lopputuloksen. Roolit liittyvät aina henkilön toimenkuvaan ja taiteelliseen asiantuntemukseen korkeakoulussa. Tyypillisesti yhdellä henkilöllä voi olla 1-2 roolia per esitys/produktio.

Lähde: Julkaisutiedonkeruun käsikirja 2021: Käsitteet ja määrittelyt

Opiskelijoiden kanssa tehdyt julkaisut

Taiteellisen opetus- ja ohjaustyön tuloksena syntyneitä julkaisuja ei raportoida, paitsi siltä osin kuin kyse on opettajan taiteellisesta toiminnasta, joka täyttää taidealan julkaisun kriteerit. Vaikka produktion teossa on mukana opiskelijoita, voidaan julkaisu merkitä ainoastaan opettajan panoksen mukaan.

Näistä julkaisuista maksetaan opettajalle 50 eur per julkaisu. Julkaisuilmoitusta tehtäessä on mainittava, että kyseessä on opiskelijoiden kanssa tehty yhteisjulkaisu. Justuksessa tieto merkitään lomakkeen lopussa olevaan Lisätieto-kenttään.

Huom! Opinnäytetyön tai muun opiskeliatyön ohjaukseen liittyvä toiminta ei oikeuta julkaisupisteeseen (ei sisällä opettajan itsenäistä taiteellista toimintaa).

Näyttelyiden ja tapahtumien ilmoittaminen

  • julkaisutiedonkeruuseen hyväksytään vain OKM:n määrittelemät ja Justuksessa valittavissa olevat roolit (esim. kuraattori ja tuottaja) ja tyyppikategoriat (esim. näyttelyn suunnittelu/kuratointi)
  • rooli ja  tyyppikategoria on merkittävä jokaiseen ilmoitukseen
  • mikäli samasta näyttelystä tai tapahtumasta ilmoitetaan useampi osasuoritus, on nämä eriteltävä selkeästi julkaisun nimen yhteydessä (Näyttelyn nimi - osasuoritus, esim. Collisions - kuratointi)
  • ilmoita myös mahdollisimman tarkasti ajankohta ja paikka (esim. 1.-20.5.2020, LUJA-galleria, Lahti)

LABin tiloissa pidettävät näyttelyt

  • ulkopuolisen julkaisijan edellytys katsotaan täyttyvän vain, kun näyttely on järjestetty LABin nimetyssä galleriatilassa (tai vastaava tila Lappeenrannassa)
  • yleisölle avoimuuden edellytys katsotaan täyttyvän, kun näyttelystä on viestitty myös muualla kuin LABin sisäisissä viestintäkanavissa