Skip to main content

LAB Julkaisijan opas: Vinkkejä kirjoittajalle

Tutkimusartikkelin rakenne

  I = Introduction eli johdanto
M = Methods eli menetelmät
R = Results eli tulokset
D = Discussion eli pohdinta
 
Tieteellisissä aikakauslehdissä (journals) artikkelit kulkevat asiantuntija-arvioinnin (referee, peer review) kautta.

Tutkimusjulkaisuihin sisältyy aina lähdeluettelo, jonka perusteella on mahdollista arvioida aineiston kattavuutta ja ajantasaisuutta.

Tiivistelmä (abstract) antaa yleiskuvan tutkimuksen sisällöstä.

Julkaisupisteet ja -palkkiot

Julkaisutiedonkeruuseen ilmoitetuista ja hyväksytyistä julkaisuista kertyy LABille julkaisupisteitä, ja näistä julkaisuista maksetaan palkkiot myös kirjoittajille.

Julkaisutiedonkeruuseen hyväksytään julkaisut, joissa vähintään yksi tekijöistä on työsuhteessa LABiin. Tämän affiliaation tulee olla julkaisussa näkyvillä. Julkaisun tulee myös perustua tekijän asiantuntijuuteen ja LABissa tehtävään työhön. Sähköisten julkaisujen osalta on hyvä huomioida, että julkaisulla pitää olla toimituskunta - esimerkiksi henkilökohtaisessa blogissa julkaistut kirjoitukset eivät siis kelpaa.

Tarkemmat ohjeet julkaisutiedonkeruuseen löydät täältä. Julkaisupalkkioista puolestaan löytyy lisätietoa Julkaisutoiminnan sivulta intrasta  (vaatii kirjautumisen).

Psst! LABin opiskelija!

Haluaisitko tuoda omaa osaamistasi esille, vaikkapa kertomalla opintoihin liittyvästä projektista tai opinnäytetyöprosessistasi? Jäikö opinnäytetyöstä jotain sanomatta? Kirjoita yhdessä opettajan kanssa artikkeli!

Artikkelin kirjoittaminen on mielenkiintoinen prosessi sekä opettajalle että opiskelijalle ja tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden oman asiantuntijuuden kehittämiseen myös yhteiskirjoittamisen avulla.

Ennen kuin aloitat...

Hienoa, että olet päättänyt tarttua kynään! Ennen kuin aloitat varsinaisen kirjoittamisen, on hyvä miettiä muutama perusasia, jotta sinulla on selkeät suuntaviivat ohjaamaan kirjoittamista.

Mitä olet kertomassa?

  • päätä aihe: mitä sellaista uutta tai mielenkiintoista olet tehnyt tai tekemässä, mistä haluat kertoa muillekin? Hyvä aihe on rajattu, perusteltu ja julkaisun kohderyhmälle sopiva.
  • muista, että aiheen tulee liittyä LABissa tekemääsi työhön

Kenelle olet kertomassa?

  • kohdeyleisö vaikuttaa tekstin sisältöön, pituuteen ja tyyliin
  • kaikille (yleistajuinen), ammattiyhteisölle (ammatillinen) vai tiedeyhteisölle (tieteellinen, tutkimuksellinen)

Missä olet kertomassa?

  • kun aihe ja kohdeyleisö on päätetty, on vielä löydettävä sopiva julkaisu artikkelille
  • kun julkaisu on valittu, perehdy huolellisesti ko. julkaisun omiin kirjoittajaohjeisiin ja käytänteisiin ja noudata niitä (tämä edesauttaa julkaisuprosessia huomattavasti)
  • kannattaa myös hieman silmäillä, millaisia artikkeleita julkaisussa on aiemmin ilmestynyt


Muista, että kukaan ei ole seppä syntyessään - kirjoittajaksi ei tulla, sellaiseksi ryhdytään!

Vinkkejä kirjoittamiseen

Artikkelin otsikko

  • otsikko luetaan ensimmäisenä ja se voi joko sytyttää tai sammuttaa mielenkiinnon - käytä siis aikaa otsikon miettimiseen!
  • hyvä otsikko on samaan aikaan informatiivinen, napakka ja kiinnostava, esimerkiksi väitelause

Ingressi

  • artikkelin alkuun tuleva lyhyt "sisäänheittäjä", joka avaa jutun sisällön ja tarkoituksen lukijalle muutamalla virkkeellä
  • vältä ingressissä yksityiskohtaisuuksia, kuten tarkkoja päivämääriä tai taloustietoja
  • ingressissä ei käytetä tekstiviittauksia

Leipäteksti

  • kiinnitä huomiota artikkelin rakenteeseen (alku, keskikohta ja loppu)
  • älä linkitä lukijaa ulos tekstistä (esimerkiksi edellyttämällä jonkun toisen tekstin lukemista ennen artikkelisi lukemisen jatkamista)
  • pitkät ja monimutkaiset virkkeet, epäsuora sanajärjestys ja toisto voivat tehdä tekstin lukemisesta raskasta

Muista väliotsikot

  • jäsentävät ja palastelevat tekstiä
  • auttavat hahmottamaan kokonaisuutta ja tekevät artikkelista luettavamman
  • pyri myös väliotsikoissa informatiivisuuteen, vältä geneerisiä otsikoita kuten "Aluksi" tai "Lopuksi"
  • määrä riippuu artikkelin pituudesta, mutta niitä kannattaa käyttää lyhyissäkin kirjoituksissa (minimissään kuitenkin aina 2-3 kpl)

Keskusteluosion merkittävyys

  • keskusteluosio on monesti artikkelin mielenkiintoisin osuus
  • vedä yhteen artikkelissa käsiteltyjä asioita ja pohdi niiden merkittävyyttä ja mahdollista jatkoa (toimenpiteet, jatkotutkimukset- ja hankkeet jne)

Oikeakielisyys

  • oikeakielinen ja huolellisesti kirjoitettu teksti antaa sekä kirjoittajasta että sisällöstä luotettavan ja asiantuntevan kuvan
  • voit käyttää apuna mm. Kielitoimiston ohjesivuja

Lähdeviittaus ja lähdeluettelo

  • jos käytät artikkelissasi lähteitä, on ne merkittävä selkeästi ja huolellisesti kohdejulkaisun käyttämän tyylin mukaisesti
  • viittaus on aina kaksiosainen ja koostuu tekstiviitteestä ja lähdeviitteestä (lähdeluettelo)
  • ole tarkka viittausten muotoseikoissa ja varaa viitteiden laatimiseen tarpeeksi aikaa
  • muista, että viittaukset antavat yleiskuvan tekstin tasosta ja luotettavuudesta
  • lisätietoja viittaamisesta ja LABissa käytettävästä Harvardin tyylistä löydät tämän oppaan Lähdeluettelo ja viittaaminen -sivulta

Ammatillisia julkaisukanavia

Tieteellisiä julkaisukanavia

Vai tekisitkö sittenkin videon?

Kirjoittamisen lisäksi hankkeiden tuloksista voi kertoa myös esimerkiksi videoina. Nämäkin kannattaa suunnitella ja tehdä niin, että ne voidaan ilmoittaa julkaisutiedonkeruuseen. Seuraavilla vinkeillä pääset hyvään alkuun:

  • Mieti, onko asiasisältöä tarpeeksi esimerkiksi lyhyeen artikkeliin? Jos on, niin video tuo todennäköisesti asiantuntijuutta riittävällä tavalla esiin.
  • Taustoita ja syvennä esimerkiksi hankkeiden tuloksiin liittyviä haastatteluja hankeinfolla asiantuntijuuden esiintuomiseksi.
  • Kirjaa tekijätiedot rooleineen (mm. käsikirjoitus, kuvaus ja leikkaus) ja affiliaatioineen selkeästi videoon (esim. lopputeksteihin).
  • Varmista, että videolle löytyy tekijöistä ulkopuolinen julkaisija (esim. vahvuusalablogien toimitetut YouTube-kanavat).