Skip to Main Content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

LAB Julkaisijan opas: Indikaattorit esittelyssä

Lehtien arvioinnissa käytettäviä indikaattoreita

Indikaattorit esittelyssä

 Impact factor

Impact factor kehitettiin alun perin lehtien vertailuun ja se on edelleen vanhin ja käytetyin lehtien vaikuttavuutta mittaava indikaattori. Thompson Reutersilla on yksinoikeus impact factoriin ja IF-luvut ovat saatavilla ainoastaan vuosittain päivitettävästä Web of Knowledgen Journal Citation Reports (JCR)-tietokannasta.
 

Impact factor lasketaan seuraavasti:
Lehden artikkelien 2 vuoden aikana saamat viittaukset jaetaan lehdessä samana ajanjaksona julkaisujen artikkelien määrällä


Impact factorin käyttöön liittyy paljon rajoituksia ja indikaattoria on kritisoitu mm. seuraavista syistä:

  • Eri alojen lehtien viittauskertoimet eivät ole keskenään vertailukelpoisia!
  • Viittauskerroin suosii sellaisia tieteenaloja, joilla julkaisutahti ja uusiin artikkeleihin reagointi on nopeaa -> Lehden impact factor-lukua kannattaakin aina verrata saman tieteenalan lehtien viittauskertoimiin. IF sopii parhaiten luonnontieteisiin ja lääketieteeseen.
  • Paljon (review) artikkeleita julkaisevien lehtien IF-arvo on yleensä korkeampi kuin vähän artikkeleita julkaisevien. Laajoilla  ja yleisillä aloilla on kuitenkin todennäköisesti enemmän hyvin paljon viittauksia saavia artikkeleita kuin suppeilla aloilla (mistä syystä hyvin erikoistuneita aloja edustavilla lehdillä on alhaiset IF-luvut)
  • IF-luvun laskennassa otetaan huomioon vain Thomson Reutersin JCR-tietokantaan kuuluvien lehtien viittaukset. JCR:ssä on n. 10 000 tieteellistä vertaisarvioitua lehteä, joista 2650 yhteiskuntatieteellisiltä aloilta. IF-lukuun ei siis lasketa mukaan muista lehdistä tai monografioista tulevia viittauksia, sen sijaan lehdensisäiset itseviittaukset huomioidaan
  • Kannattaa suosia IF-lukuja, joilla pidempi perspektiivi kuin kaksi vuotta (esim. 5 year impact factor)

Lue lisää impact factorista Oulun yliopiston oppaasta.

 H-indeksi

  • H-indeksi on positiivinen kokonaisluku, joka lasketaan seuraavasti: Lehden h-indeksi on h, jos h kappaletta lehdessä julkaistuista artikkeleista (Np) on jokainen saanut vähintään h viittausta ja loput artikkelit (Np-h) ovat saaneet vähemmän kuin h viittausta.
  • Lehtien arvioinnissa h-indeksi lasketaan yleensä tietyltä ajan jaksolta, esim. yhdeltä vuodelta
  • Indeksi vahvuus on se, että yksittäiset, paljon viittauksia saaneet artikkelit eivät vaikuta indeksiin
  • Vertailukelpoinen vain tietyn alan sisällä
  • Paljon artikkeleja julkaisevilla lehdillä yleensä korkeampi h-indeksi
  • Missä palveluissa saatavilla: Scopus, SCImago Journal & Country Rank-palvelu ja Google Metrics/Publish or
  • Perish

 Eigenfactor Score ja Article Influence Score

  • Eigenfactor metrics koostuu kahdesta mittarista: Eigenfactor score ja Article Influence score (AI)
  • Pyrkii ottamaan huomioon erot eri alojen viittauskäytännöissä sekä painottamaan viittauksia viittaavan​ lehden arvovaltaisuuden perusteella
  • Viittaukset lasketaan viiden vuoden ajanjaksolta, lehden sisäisiä itseviittauksia ei huomioida. Viittaustiedot​ saadaan yleensä Journal Citation Reports-tietokannasta
  • Voidaan laskea myös kirjoille, opinnäytteille yms.
  • Saatavilla Journal Citation Reports-tietokannasta tai ilmaiseksi verkosta osoitteesta Eigenfactor.org
  • Eigenfactor score: Jos lehden Eigenfactor arvo on 0.95, tarkoittaa se sitä, että kyseinen lehti saa 0.95 % kaikista JCR:n lehtien viittauksista
  • Article Influence score: Tietyssä lehdessä ilmestyneen artikkelin keskimääräinen vaikuttavuus. Jos lehden AI-arvo on 2.51, ovat lehdessä julkaistut artikkelit n. 2,5-kertaisesti vaikuttavampia kuin keskimääräinen JCR:n artikkeli

 

 SCImago Journal Rank (SJR)

  • Mittaa lehden arvovaltaisuutta huomioiden lehden tieteenalan, laadun ja maineen
  • Painottaa eri tavalla viittauksia sen mukaan, kuinka arvovaltaisista lehdistä ne ovat peräisin (eli kuinka korkea SJR-arvo lehdellä on). Jos A ja B lehti ovat yhtä suosittuja (esim. molemmilla 100 viittausta, IF sama), saa lehti A korkeamman SJR-arvon, jos sen viittaukset ovat peräisin arvovaltaisemmista lehdistä kuin lehti B:n.
  • Lasketaan 3 vuoden ajalta
  • Lehden sisäiset itseviittaukset vaikuttavat indikaattorin arvoon alentavasti
  • Lasketaan Elsevierin Scopus-tietokannan datan perusteella, saatavilla Scopuksesta tai ilmaiseksi verkosta SCImago Journal & Country Rank-palvelusta
     

 Source Normalized Impact per Paper (SNIP)

  • Mittaa lehden vaikuttavuutta ottaen huomioon eri alojen erityispiirteet ja viittauskäytännöt.
  • Lasketaan 3 vuoden ajalta
  • Lasketaan Elsevierin Scopus-tietokannan datan perusteella, saatavilla Scopuksesta tai ilmaiseksi verkosta CWTS Journal Indicators -sivustolta
     

 SJR ja SNIP vertailussa:

  • SJR sopii etenkin aloille, joilla viitataan nopeasti ja joilla on selkeä ydinlehtien joukko. SNIP taas arvioi
  • lehden vaikuttavuutta paremmin heterogeenisillä aloilla, joilla lehdet eivät ole pääjulkaisukanava
  • Korkeimmat SJR arvot ovat biotieteissä ja terveystieteissä (eli tekee erot lehtien välillä suuremmiksi ja korostaa arvovaltaisimpien lehtien asemaa), korkeimmat SNIP arvot taas tekniikassa ja yhteiskuntatieteissä
  • Pienten ja monitieteellisten lehtien SNIP-arvoihin kannattaa suhtautua pienellä varauksella, sillä arvot voivat vaihdella paljonkin eri vuosina

 

 Julkaisufoorumi

  • Suomalainen tieteellisten julkaisukanavien tasoluokitus
  • ​Luokituksessa on 3 tasoa, jotka paneelit päättävät
  • ​1 = perustaso; 2 = johtava taso; 3 = korkein taso